sunnuntai 14. joulukuuta 2008

Joulukuun 14.

Vieläkin on veto pois, huulet kuivuvat ja kurkkua kaivelee yskä. Flunssa jaksaa vielä potkia takaisin.

Tänään pitäisi löytyä virtaa kirjoittaa muutama joulukortti. Vuosi vuodelta lähetän niitä aina vain vähemmän ja siirryn tylsästi tekstiviestien lähettelijäksi. En pidä asioista, joita tehdään, koska "niin on tapana tehdä"- niin kuin nyt nämä joulukortit.

Kummipoikani huovutetut lapaset odottavat edelleen luojaansa. Minua. Minua nukuttaa niin älyttömästi, että hädin tuskin jaksan olla hereillä päivän. Onneksi homma on nopea, kun siihen ryhtyy. Pitäisi ryhtyä. Pian. Muutamat joululahjat ovat vielä päättelemättä, joten siinäkin riittää pientä puuhaa.

Villatakkini sai kauluksensa ja kerään nyt energiaa poimia nappilistojen silmukat samalla, kun mietin, tuliko kauluksesta sittenkin ihan hölmö ja pitäisikö se sittenkin purkaa ennen kuin alan kutoa nappilistoja. Elämä on vaikeaa, jatkuvia valintoja.

Lapset käyvät hermoille, jatkuva möykkä käy selkäni takana enkä jaksa edes kieltää. Selvittäkööt kaukosäätimen herruuden ilman minua. Tai kohta käyn nappaamassa tv:n kiinni, ellei mukaan auta.

Esikoisen jääkiekkojoukkue pelasi viimeisen lähialuesarjapelinsä eilen. He pääsevät jatkamaan molemmissa sarjoissa ylempään jatkosarjaan, hieno saavutus. Esimerkiksi KalPan junioreiden 4 joukkueesta nämä voittivat 2, yhden kanssa pelasivat tasapelin ja yhdelle hävisivät.

Bongasin Angorinan blogista tasaluvun, kerrankin kävi tuuri.

1 kommentti:

Villasukka kirjoitti...

Täällä taas ylänielu tuntuu hitusen aralta, toivottavasti vaan ei flunssa... Ei ole aikaa, viidet kokeet ensi viikolla ja vasta yhdet olen tehnyt....
Kirjoittelin äsken joulukortteihin osoitteet, se on oikeastaan melkein ainoa jouluperinne, josta nykyisin tykkään, kortteja kun on kiva saada. Tosin saa nähdä meneekö minun korteistani yksikään perille, Piki toimi nimittäin kirjoitusalustana ;)