lauantai 7. helmikuuta 2009

Sassara

En ymmärrä, miksi Grignascon Merinosilkistä niin kovasti tykätään. Italiaanoilla olisi vähän oppimista siinä, miten tehdään ohuesta langasta vyyhti, joka ei mene solmuun. Suosittelen heille lämpimästi käyntiä vaikka Wetterhoffin vyyhtimöön.

Kerin siis Merinosilk-vyyhteä ja sain aikaan sassaran, onneksi kylläkin vasta n. 20 g ennen maalia. Tässäpä se loppuilta rattoisasti kuluukin.

Lapsi oli tehnyt Joensuussa maalin ja melkein toisenkin, mutta Jokipoika oli kaatanut hänet läpiajossa, eikä ollut saanut siitä edes rangaistusta. Pojallani on mustelma nivusessa (kohtaaminen maalitolpan kanssa) ja siihen oli mennyt maalivahteilu toisessa Joensuun-pelissä. Hmph. No niin, palaan selvittämään sassaraa.

6 kommenttia:

Pelagia kirjoitti...

Aih, voih ja hyi! Myötätuntoiset terveiset perheen lätkäsankarille! Meillä poika viettää juhlapäivää - sai uudet luistimet, enkä kehtaa kertoakaan mitä maksoi - onneksi isäntä maksoi, mutta yhteisethän nuo on meillä rahat...
Merinosilkki on oikeasti ihanaa, mutta olen NIIN samaa mieltä kanssasi sen langan kerimisestä... En viitsi edes muistella ensikohtaamistani tuon langan kanssa... =)

Anonyymi kirjoitti...

Sinulle on jotain blogissani :D

Matleena kirjoitti...

Minulla ei ole ollut ongelmia Merinosilkin kerimisessä. Hyvin on sujunut vuuhdinpuuta ja kerijälaitetta käyttäen, mutta enpä haluaisi käsin ruveta sitä kerimään.

Anonyymi kirjoitti...

Hei! Luin jo eilen päivityksesi. Kivan näköiset sukathan siitä tuli, kiva että tykkäät. Minullakin hyvä mieli. Tosin tää flunssa meinaa tappaa. Poskionteloissa tulehdus ja antibiootit päällä. Toivotaan, että tästä selvitään.

Mohariina kirjoitti...

Kävin vilkuilemassa noita teidän kaakeleita ja aika samalta näyttää kuin meillä kodinhoitohuoneessa. Teillä on pikkusen tummemmat, kiiltävämmät ja saumat vaaleammat, mutta yleisilme on sama.

Minun kullannuppuni oli eilen ylialueellisessa turnauksessa pelaamassa Oulussa ja oli maalilla Jokipoikia vastaan. Meidän pojat voitti ja meidän molari sai tsempparipalkinnoksi Kärppä-ruisleipää. Ja tänään sitten jalkapalloa pelaamassa Lappeenrannassa. Ilman urheilua ei ole elämää

-maria- kirjoitti...

Huoh, kauhulla muistelen omaa Merinosilkin kerimistäni... :/ Siinä tarvittiin pitkää pinnaa!