Äiti-tytär-sukkaparit

Ystävänpäivä lähestyy. Syksyllä sain blogiarpajaisvoittona Lellulta vyyhdin hänen itsensä värjäämää sukkalankaa, jossa oli vaaleaa ja voimakkaampaa oranssia sekä violettia. Kiitos Lellulle langasta vielä kerran! Väriyhdistelmä jäi hiplittämään takaraivoon- millaistahan lanka olisi sukiksi neulottuna? Sain ajatuksen neulaista ystävistä parhaimmalle sukat kiitokseksi siitä, että hän pitää minusta kaikesta huolimatta. Ihastuin langan käyttäytymiseen aikuisten koon sukissa, ja koska vaaka näytti loppukerälle suhteellisen suotuisia grammoja, neuloin myös kummityttärelleni sukat- olin hyvin utelias näkemään, mitä samainen lanka tekee pienemmällä silmukkamäärällä.


Malli: äidille ja lapselle yhteensopivat sukat omasta päästä- aikuisen sukkiin 64 s, lapsen sukkiin 48 s, 3 o, 1 n-joustinta. Ranskalainen kantapää, nauhakavennus ja silmukoimalla neulottu kärki. Kiitti, Tarja, kirjoituksesta! Jaksoin innoittamanasi tutustua siihenkin alkuperäiseen KD:n sähköpostiin. Ja minä jopa opin kyökkipistot neulomalla, ei enää ohjeen tavaamista jokaisen vaiheen jälkeen!

Lanka ja menekki: Design Lellu, 66 g aikuisen kokoon ja 35 g 3-vuotiaan kokoon

Puikot: 2,5 mm ML

Koko: aikuiselle ja 3-vuotiaalle

Kenelle: A-M & S

Muuta: On suorastaan vahinko, ettei lankaa jäänyt pätkääkään jäljelle. Langan värjäys oli hyvin onnistunut: aikuisen sukissa tuloksena tasainen, ohut ja säännöllinen raidoitus ja lapsen sukissa hauska spiraaliefekti. Lapsen sukat olivat joutua purkuun, kun huomasin alussa spiraloitumisen, mutta onneksi maltoin katsoa, jatkuuko se säännöllisenä. Lapsen sukissa lanka loppui hiukan kesken ja neuloin terät loppuun viininpunaisen Hjerte 4trådet-jämillä. Olen kuullut luotettavalta taholta, että kummityttärelle kelpaa ainoastaan minun neulomani ohuet villasukat jalkaan- muut kiskotaan heti pois. Lapsellahan on erinomainen maku!

Esikoinen lähti Joensuuhun pelaamaan kiekkoa, vaikka yskiikin vielä kohtalaisen ruman kuuloisesti. Joukkueen rivejä on harventanut flunssa oikein kovalla kädellä, ja matkaan oli lähdössä juuri ja juuri tarpeellinen määrä pelipoikia. Heillä on siellä 2 peliä ja huomenna on vielä kotipeli. Tällä kertaa minä en toimitsijoi, vaan saan istua katsomossa. Olen toimitsijahommista ihan pihalla, jos oma lapsi pelaa maalivahtina, ja toimitsijaryhmän vetäjä osaa onneksi ottaa tämän huomioon.

Käytin kuopusta aamupäivällä luistelemassa keskuskentällä- hän luistelee jo tosi hyvin. Kumma juttu, että saimme olla siellä ihan kahdestaan. Pakkasta on n. 15 astetta, tuulee kylmältä kantilta ja sataa ohutta lunta. Olen lumikolaroinut monena päivänä, mutta tänään jätin pihan kylmästi odottamaan perheenpäätä, joka meni Tervakaupunkiin käymään- muistaakohan hän tuoda Biltemasta ruutuhyppelymaton harrastustarkoituksiin (eijei, en aio hypätä ruutua!!!)...?