Sorsaperhekin oli rannalla uimassa ja ne nousivat nurmikolle syömään, varmaankin leivänmurujen toivossa. Ihan kesyjä tapauksia. Poikasia oli neljä, mutta yksi ei mahtunut rajaukseen.
Pakolliset juhannuskukat. Pihlaja.
Rannassa kasvaa vehkoja.
Alkaa tehdä mieli parempaa kameraa, sillä täällähän on kuvattavaakin. Kuvausvälineessäni on 2 megapikseliä ja hankintavuosi oli 2002. Antiikkia, antiikkia.
3 kommenttia:
Mukavaa juhannusta!
Eipä paljon tee mieli nenäänsä ulos pistää, tuvassa onneksi lämmin.
Minäkin olen kovasti koittanut bongailla sorsapoikueita, mutta ei ole näkynyt täällä. :( Jyväskylässä asuessamme lähilammella oli aina useampikin poikue, erityisesti on jäänyt mieleen se poikue, jonka näimme silloin, kun olimme 5 vuotta sitten ensimmäistä kertaa ulkoiluttamassa muutaman päivän ikäistä esikoistamme. :) Oli niin ihanaa, kun sekä sorsilla että meillä oli "poikasia". :)
Meillä on jo pihlajan kukinta ohi. Ihania poikueita olet bongannut.
Juhannusillan terveisin
Lähetä kommentti