maanantai 12. tammikuuta 2009

Jalat tulessa

Tämän vuoden ensimmäinen sukkapari!

Joululahjaneulonnan loppukiri väsytti, samoin rikkimennyt jalka, ja menikin melkein koko joululoma miettiessä, mitä seuraavaksi tekisi vai tekisikö mitään. Asiaa edesauttoivat myös ne kaksi alaikäistä, jotka täällä asuvat ja haluavat mokomat syödä kotiruokia. Ajauduin viimeinkin kokeilemaan Cat Bordhin New Pathways For Sock Knitters Book 1:n sukkamalleja. Minua on kiehtonut kaikenlaiset uudet tavat neuloa sukkia, ja tämä kirja tarjoaa sukkitehtuurin jos toisenkin. Tästä pääset eräseen ilmaisohjeseen.


Malli: Cat Bordhin kirjasta-jolla-on-liian-pitkä-nimi Riverbed architecture, Standard toe, Reinforced heel ja Double-stranded cuff. 60 s oli jonkunlainen peruslähtökohta- kaikki numerot A-J on laskettu sukkaa varten.

Lanka ja menekki: Colinette Jitterbug, väri Fire, 98 g.

Puikot: 2,5 mm ML

Koko: naisellinen 40

Kenelle: minulle unien katseluun

Muuta: Jälleen suositusta paljon pienemmät puikot, vaikken koe olevani mikään löysän neuloja, jos kohta en tiukankaan. Langan väritys toi mieleen enemmän kekäleet kuin tulen. Lanka oli ensikosketus tiukkakierteisiin merinosukkalankoihin, ja olipas se ihanaa neuloa! Kuvista ei näy, miten kauniisti silmukat ovat riveissä toinen reuna hiukan koholla. Sukista tuli epäilyksistäni huolimatta aivan oikean kokoiset. Muutama virhe sukissa on, mutta sellaista sattuu. Ei haittaa. Sukan päälle tein Linen stitch-paneelin, ja hiukan se sekoittikin värejä, kuten oli tarkoituskin (Miksi tuossa langassa on synkänvioletteja jaksoja?).


Kirjaa oli vaikeaa saada Suomesta tai edes Euroopasta, joten tein kanadalaisen neulojan kanssa oravannahkakauppoja, ja Eeva Haaviston lapaskirja päätyi Prinssi Edwardin saarelle ja tämä kirja minulle. Menossa on jo uusi yksityisvaihto hänen kanssaan. Ravelry on hauska paikka!

Olen sen verran nörtti, että pidän numeroista ja numeroiden keskinäisistä suhteista. Catin kirja tarjoaa sukkaohjeita, joita voi muokata valitsemansa langan mukaan (tai oikeastaan oman käsialan antaman neuletiheyden avulla) laskemalla vain uudet Master Numberit (A-J) ja neulaisee istuvan sukkaparin.

Päänvaivaa tuotti kirjan sujuva seuraaminen. Kun piti siirtyä vaiheesta toiseen, kirjaa oli selattava edestakaisin löytääkseen oikeat ohjeet ja pahimmillaan olisin halunnut pitää 2-3 aukeamaa yhtaikaa näkyvillä pysyäkseni kärryillä. Ohjeet eivät myöskään sovi kovin joustavasti 2-in-1-magiclooppaamiseen, sillä minä en ainakaan ole keksinyt tapaa, jolla sukan "sisemmän" vaihtumiskohdan silmukoita siirreltäisiin puikolta toiselle helposti. Jätin tekemättä silmukoiden turhat siirrot ja pärjäsin hyvin. Kantapään ohje oli niinikään vähän hölmö, sillä aloittaessani sitä ja yrittäessäni tehdä niin kuin ohje sanoo, olinkin lopulta väärässä paikassa menossa ja jouduin katkaisemaan langan ja siirtelemään silmukoita päästäkseni oikeaan jatkokohtaan. Enkä minä tykkää katkaista lankaa turhaan! Mutta enpä koskaan ole saanut yhtä siistiä kantakäännöstä aikaan w&t-systeemillä- Cat neuvoo tavallisista ohjeista poikkeavan tavan poimia wrapit mukaan. Luultavasti teen lisääkin New Pathways-sukkia - Master Coriolis kiinnostaisi.

Nyt hakusessa on omasta varastosta lanka, josta saisi päänlämmittimen aikaan. Mietintä on kesken...

3 kommenttia:

Pelagia kirjoitti...

Upean leiskuvaiset sukat! Ja juu, kiitos onnitteluista, äiti leijuu vieläkin... =) Ikävää, ettei teillä olla samanlaisissa tunnelmissa, ja juu, kokemusta on tässäkin päässä näistä huonoista voittajista... Ärh!

Pitsisukka kirjoitti...

Heips! Sukat ovat kivat ja Jittenburgin väri on todellakin kekäleinen. Pidän myös itsekin uusista tekniikoista vaikka niiden ohjeiden seuraaminen tuottaa joskus päänvaivaa (ainakin minulle), tällä hetkellä yritän saada loppuun "Puutarhurin sukkia", jotka onnekseni ovatkin jo loppusuoralla. Ja ei kun neulomisiin vain!

äiti-puffa kirjoitti...

Hienot sukat!
Blogissani on sinulle halaus...