Vaihteeksi virkattua

Sain syksyn 2007 SNY-kierroksella kaksi kerää efektilankaa. Neuleystäväni oli nimittäin osallistunut nimelläni lankakauppansa arvontaan, ja voittanut 2 kerää Hjerten pörrölankaa minulle. Langat saivat odottaa kauan sopivaa ideaa, mutta lopulta päätin tarttua bambukoukkuun ja yhden illan aikana syntyi huivi jo tutuksi käyneellä mallilla.


Malli: Novita talvi 2006, ohje 1

Lanka ja menekki: Hjerte Romantie 100g ja vähän Drops Alpaca-jämiä hapsuihin

Koukku: 7 mm bambu

Koko: En mitannut, keskikokoinen huivi (lankaa 210 m)

Kenelle: Esikoisen tiimin arpajaislaatikkoon

Muuta: Lanka ei ollut ihan minun makuuni, mutta uskon tällekin huiville löytyvän uuden omistajan.

---

Hyvää viikonloppua! Olen rättipoikkipuhkiväsynyt.

Tunnustuksia

Kuopus on karmaisevassa yskässä. Tekee pahaa kuunnella. Esikoinen valitteli kurkkuaan, ja sunnuntaina olisi pelipäivä. Hänellä olisi vielä mv-vuoro, joten saapa nähdä, päästäänkö lähtemään vieraspeleihin (2 kpl) Kuopioon.

Lankapirtin Matleena antoi tunnustuksen. Kiitos, kiitos! Ideana on, että tunnustuksen saaja kertoo viisi riippuvuuttaan. Tässäpä näitä tämänhetkisiä satunnaisessa järjestyksessä.


1. Kännykkä. Tekstiviestit, joita lähettelen ystävieni kanssa.
2. Ravelry. Tarvitseeko tätä selittää? (Minut voi ystävöidä, jos siltä tuntuu.)
3. Kahvi. En käynnisty ilman sitä.
4. Makeat. Nam.
5. Värit. Tekosyy lankaostoksille. Yritän rajoittaa.

Tämän viestin kirjoittamiseen on kulunut jo kohtuuttomasti aikaa, joten jätän nimeämättä viittä seuraavaa. Ottakaa mukaan ja jättäkää kommentti!

Äiti-Puffa myös halasi minua. Kiitos halauksesta! Tämäkin jää jakamatta eteenpäin, mutta jos jaksoit lukea tänne saakka, koe tulleesi virtuaalihalatuksi!

Räpikkäät

En ole ihmeemmin viihtynyt kädenlämmittimien teossa, paitsi huovutettujen lapasten. Omista punaisista hahtuvalapasistani pitäisi jo peukkua korjata, se on melkein puhki. Tarvitsin kuitenkin toisenlaiset kädenlämmittimet jäähalleissa notkumiseen: palelen toimitsijahommissa, sillä lapaset kädessä on vaikeaa painella nappeja tai pitää pöytäkirjaa. Keksin kutaista räpikkäät.

Räpikkäät on kuulemma murresana. Se on kainuuta ja tarkoittaa kynsikkäitä tai kalastajanhanskoja. Räpikkäissä on paitsi asennetta, mutta sanana se on myös hauska, kuvaavakin.


Malli: vilkaisu Käspaikkaa, loput omaa suunnittelua: 48 s alussa, sormissa noin 16 s. Kiilapeukalo. Sormille sopivat mitat "yritys ja erehdys"-menetelmällä.

Lanka ja menekki: Punainen Elisa Megasport degrade, 54 g

Puikot: 2,5 mm ja 3,0 mm ML, 2,5 mm ja 3,0 mm sukkapuikot

Koko: naisen iso käsi (ympärysmitta n. 20 cm)

Kenelle: minulle

Muuta: Neuloin varret ML:na 2,5 mm pyöröllä, kämmenosat pikkurillin erottamiseen saakka 3,0 mm ML:na 2 käsinettä samalla pyöröllä. Sormet neuloin sukkapuikoilla sählättyäni ensin aikani liian monen liikkuvan osan kanssa. Hanskat istuvat käteen kuin hansikkaat, ja kynän piteleminen onnistuu nyt ilman että kädet kangistuvat kylmästä otteluiden toimitsijoinnissa. Lanka ei ole erityisen pehmeää, mutta en usko sen haittaavan käyttöä. Väri on herkku!

Niitä on kaksi. Kuvattu salamalla.

Blogeissa on vilahdellut kuvia Kevätpäiväntasaus-yllätyshuivista, josta eilen ilmestyi kolmas vihje. Kuva on huono eikä sen eteen ole nähty lainkaan vaivaa, mutta käyttämäni lanka käy siitä kuitenkin ilmi, Vironvilla keväisissä hempeissä väreissä. Kolmas vihje on kesken.

Kuopus sairastaa flunssaa ja loppuviikko kuluu kotona. Palaan neulomaan pitsiä.

Start-it-is eli aloittamisia

Kaikenlaiset sattumukset ovat pitäneet kiireisenä ja sama meno jatkuu ensi viikollakin, kalenteri alkaa olla täynnä. Tuntuu jatkuvasti siltä, etten nuku riittävästi. Kiekkoakin on harrastettu. Tänään oli taas pojilla sarjapeli, jonka voittivat (6-4), vaikka 1/3 joukkueesta oli sairaana tai muissa aktiviteeteissa.

Juuei, en saa kaivettua villatakkia viimeisteltäväksi. Se ei vain onnistu. Sen sijaan on kiva aloittaa uusia neuletöitä. Eilen illalla tikuttelin 2 ekaa vihjettä Kevätpäiväntasaus-yllätyshuiviin. Otin siihen Vironvillaa haaleanroosan, luonnonvalkoisen ja vaalean beigen sävyissä. Saa nähdä, teenkö sitä itselleni vai annanko joskus lahjaksi. Aloitin 3,5 mm puikoilla ja jatkoin 4,0 mm puikoilla. Mallitilkku taisi jäädä jälleen neulomatta...

Koska tänään piti olla jäähallilla tuntia ennen pelin alkua, otin mukaani pyöröpuikot ja pari kerää tummanpunaista lankaa, ja loin odotellessani silmukat räpikkäisiin. Kunhan pääsen sormiosaan asti, joudun lunttaamaan jostakin sormikasohjeesta speksejä, mutta siihen asti homma etenee omasta päästä. Tarvitsen räpikkäitä nimenomaan jäähallilla, kun palelen toimitsija-aitiossa.

Olen jälleen lähettämässä swap-pakettia samaiselle kanadalaiselle Ravelry-ystävälleni, jonka kanssa vaihdoimme kirjoja. Tällä kertaa laitan hänelle menemään vyyhdin Vironvillaa, pari pientä Kainuunharmas-topsia kehrättäväksi ja Fazerin karkkeja. Täytyy ottaa kuva, ennen kuin lähetän sen.

Mukavaa viikkoa kaikille!

Neljä pääasiaa

En osaa neuloa varastoon mahdollista myöhempää käyttöä varten. Pitäisi aina olla kohdehenkilö tiedossa. Koska olen pääasioissa mukana, sisältö on sen mukaista. Tappelin Turn a square-ohjeen (Ravelry-linkki) kanssa, ja vaikka ohje helppo onkin, ensimmäisen erän vei ohje ja purin puolivalmiin pipon takaisin langaksi. Mitenkä olisi, jos seuraavalla kerralla tarkistaisin tiheyden ajallaan? No, pienensin silmukkamääriä ja kas, kuopus sai pipon. Ja kun kuopus oli saanut omansa, tahtoi esikoinenkin omansa. Tässäpä veljesten päät.

Veljekset kuin ilvekset- isommassa pipossa erilainen kavennusmalli

Malli: Turn a square

Lanka ja menekki: Drops Big Fabel, valkokirjava 60 g ja punakirjava 74 g. Aloitussilmukat valkokirjavassa 80 s ja punakirjavassa 88 s. Ohjeen mukaiset lisäykset, +8 s resorin jälkeen.

Puikot: 4,0 mm ja 4,5 mm ML

Koko: lapsi/nuori

Kenelle: pojille

Muuta: Ranteet kipeinä tein valkokirjavan pipon kavennuksia, jotta homma ei leviäisi käsiin (eli että kavennuskohdat eivät irvistelisi), joten muutin punakirjavan kavennukset vähemmän kiristämistä vaativiksi ja neuloin 2 s jokaisen kavennusparin keskelle. Punakirjavan pipon neuloin 5,5 tuumaa korkeaksi (ts. puoli tuumaa korkeammaksi kuin ohjeessa) ennen kuin aloitin kavennukset, sillä valkokirjavan pipon syvyys riitti vain viisivuotiaan pään mittasuhteisiin.

Eikä tässä vielä kaikki!

Lankalaatikon ongelmatapaus, yksinäinen puhtaanvalkoinen Novita Teddy, näki ystävälläni virkatun valkoisen ja karvaisen pipon, ja siitä se ajatus sitten lähti... Pipoon kului aikaa noin kaksi tuntia. Noro-pipo on uudelleensyntyneet Noro-lapaseni, joista kyllä tykkäsin, mutta palelin niissä aina, sillä käteni ovat suuret ja lapasten koko ei ihan riittänyt suojaamaan rannetta kunnolla. Siispä lapaset purkuun ja suuren inspiraation vallassa pipo näki päivänvalon (katsokaa vaikka kuvaa-päivänvaloa!). Koska olen säästäväinen, virkkasin kukkasen käyttääkseni langan mahdollisimman tarkkaan. Noin 20 cm jäi jäljelle.


Noro-pipo:

Malli: oma, alhaalta ylös, 100 s aloituksessa. Kavennukset sädemallilla.

Lanka ja menekki: Musta Novita 7V resorissa ja Noro Kureyon, yhteensä 62 g

Puikot: 3,5 mm ja 4 mm ML

Koko: isopäinen nainen

Kenelle: minulle!

Muuta: Lapasten purkaminen oli hiukan työlästä, koska olin päätellyt ne melko perusteellisesti, mutta onnistuin lopulta löytämään langanpäät. Rakastan Noron värejä, mutta pipo on hiukan kutisevaa mallia. Piposta tuli myös hiukkasen liian pitkä ja hetken mietin pienentämistä ja loppulangasta resorin uudelleen neulomista Norolla, mutta äh, pidän tästä juuri tällaisena.


Valkoinen virkattu pipo:

Malli: Novita talvi 2006

Lanka ja menekki: Novita Teddy 88 g

Koukku: 7 mm bambu

Koko: naisen (niin, minulle pipo onkin hitusen liian pieni, mutta pääni on mieskokoa)

Kenelle: arvontapalkinnoksi

Muuta: Nopea kuin mikä!


Oikeassa elämässä on kiirettä piisannut ja juuri nyt puikoilla ei ole mitään. Suunnitelmia kyllä on aloittaa, mutta Sen Oikean Mallin ja Langan yhdistäminen vaativat harkintaa- tai sitten vain tykkään jahkailla. Päätän pääasiaraporttini tänään tähän.

Jalat tulessa

Tämän vuoden ensimmäinen sukkapari!

Joululahjaneulonnan loppukiri väsytti, samoin rikkimennyt jalka, ja menikin melkein koko joululoma miettiessä, mitä seuraavaksi tekisi vai tekisikö mitään. Asiaa edesauttoivat myös ne kaksi alaikäistä, jotka täällä asuvat ja haluavat mokomat syödä kotiruokia. Ajauduin viimeinkin kokeilemaan Cat Bordhin New Pathways For Sock Knitters Book 1:n sukkamalleja. Minua on kiehtonut kaikenlaiset uudet tavat neuloa sukkia, ja tämä kirja tarjoaa sukkitehtuurin jos toisenkin. Tästä pääset eräseen ilmaisohjeseen.


Malli: Cat Bordhin kirjasta-jolla-on-liian-pitkä-nimi Riverbed architecture, Standard toe, Reinforced heel ja Double-stranded cuff. 60 s oli jonkunlainen peruslähtökohta- kaikki numerot A-J on laskettu sukkaa varten.

Lanka ja menekki: Colinette Jitterbug, väri Fire, 98 g.

Puikot: 2,5 mm ML

Koko: naisellinen 40

Kenelle: minulle unien katseluun

Muuta: Jälleen suositusta paljon pienemmät puikot, vaikken koe olevani mikään löysän neuloja, jos kohta en tiukankaan. Langan väritys toi mieleen enemmän kekäleet kuin tulen. Lanka oli ensikosketus tiukkakierteisiin merinosukkalankoihin, ja olipas se ihanaa neuloa! Kuvista ei näy, miten kauniisti silmukat ovat riveissä toinen reuna hiukan koholla. Sukista tuli epäilyksistäni huolimatta aivan oikean kokoiset. Muutama virhe sukissa on, mutta sellaista sattuu. Ei haittaa. Sukan päälle tein Linen stitch-paneelin, ja hiukan se sekoittikin värejä, kuten oli tarkoituskin (Miksi tuossa langassa on synkänvioletteja jaksoja?).


Kirjaa oli vaikeaa saada Suomesta tai edes Euroopasta, joten tein kanadalaisen neulojan kanssa oravannahkakauppoja, ja Eeva Haaviston lapaskirja päätyi Prinssi Edwardin saarelle ja tämä kirja minulle. Menossa on jo uusi yksityisvaihto hänen kanssaan. Ravelry on hauska paikka!

Olen sen verran nörtti, että pidän numeroista ja numeroiden keskinäisistä suhteista. Catin kirja tarjoaa sukkaohjeita, joita voi muokata valitsemansa langan mukaan (tai oikeastaan oman käsialan antaman neuletiheyden avulla) laskemalla vain uudet Master Numberit (A-J) ja neulaisee istuvan sukkaparin.

Päänvaivaa tuotti kirjan sujuva seuraaminen. Kun piti siirtyä vaiheesta toiseen, kirjaa oli selattava edestakaisin löytääkseen oikeat ohjeet ja pahimmillaan olisin halunnut pitää 2-3 aukeamaa yhtaikaa näkyvillä pysyäkseni kärryillä. Ohjeet eivät myöskään sovi kovin joustavasti 2-in-1-magiclooppaamiseen, sillä minä en ainakaan ole keksinyt tapaa, jolla sukan "sisemmän" vaihtumiskohdan silmukoita siirreltäisiin puikolta toiselle helposti. Jätin tekemättä silmukoiden turhat siirrot ja pärjäsin hyvin. Kantapään ohje oli niinikään vähän hölmö, sillä aloittaessani sitä ja yrittäessäni tehdä niin kuin ohje sanoo, olinkin lopulta väärässä paikassa menossa ja jouduin katkaisemaan langan ja siirtelemään silmukoita päästäkseni oikeaan jatkokohtaan. Enkä minä tykkää katkaista lankaa turhaan! Mutta enpä koskaan ole saanut yhtä siistiä kantakäännöstä aikaan w&t-systeemillä- Cat neuvoo tavallisista ohjeista poikkeavan tavan poimia wrapit mukaan. Luultavasti teen lisääkin New Pathways-sukkia - Master Coriolis kiinnostaisi.

Nyt hakusessa on omasta varastosta lanka, josta saisi päänlämmittimen aikaan. Mietintä on kesken...

Sehän neulookin!

Otin lopultakin itseäni niskasta kiinni, Cat Bordhin New Pathways for Sock Knitters- kirjan, 2,5 mm pyöröpuikot ja Helsingistä ostamani Colinette Jitterbugia (väri Fire). Sukat ovat vielä kesken, mutta valmistuvat varmasti ennen villatakkiani. Mikä siinä muka on niin vaikeaa? Taidan pelätä sen valmistumista?

Näistä Helsingin-tuliaisista on neulottu kohta puolet.
Riverbed-sukkien lanka alarivissä toinen vasemmalta.

Sukat kuitenkin ovat hyvällä mallilla; käytin kirjan Riverbed-arkkitehtuuria, tavallista varvasosaa ja vahvistettua kantaa. En ole ihan tyytyväinen magicloopin ja kirjan ohjeiden yhteensopivuuteen, mutta siitä lisää, kunhan sukat ovat valmiit. Saapa nähdä, päästääkö Jitterbug väriä. Sukat ovat minulle unien katsomista varten.

Huovutetut ihanat punamustat lapaseni kaipaavat jo uutta oikeaa peukaloa- se alkaa olla puhki. Alle kahdessa kuukaudessa. Olen kylläkin käyttänyt lapasiani joka paikassa ja kantanut jääkiekkokamoja (tarranauhoja siellä täällä...) ja kauppakasseja jne.

Olin viime keskiviikkona vähällä ajaa ulos tieltä. Osuin uriin ja auto lähti heittelehtimään. Ja pojat olivat vielä kyydissä! Onneksi ei ollut vastaantulijoita, nopeutta ei ollut paljon ja pysyin kaikeksi onneksi ja loppujen lopuksi tielläkin. Talvella on liukasta!

Ei mitään katsottavaa

Joululoma alkaa olla lopussa niin koululaiselta, päiväkodin päiväasukkaalta kuin minultakin. Ylihuomenna alkaa arki.

En ole jouluaaton jälkeen tehnyt mitään käsitöitä. En mitään. Siivosin nimittäin joulun alla itseaiheutetun kaaokseni pois sohvalta ja sen jälkeen olen lähinnä nukkunut siinä päiväunia. Päiväkodin pihalla kaatumisesta kipeytynyt polvi jaksaa seisomiset ja kävelemiset ja vaikka lumikolan pukkimisen pihalla, mutta kunnon yöunista ei tahdo tulla mitään. Olen öisin hautonut jalkaa laittamalla kaksi säärystintä päällekkäin ja nostanut ne polven yli. Se vähän auttaa (onneksi tein löysät säärystimet).

Liityin pääasioihin. Olen huono pitämään pipoja, sillä ns. hiukseni painuvat niistä ihan kasaan ja näytän vielä pahemmalta kuin tavallisesti. Voisin kokeilla itselleni neulottua myssyä tai jotain baskerintapaista langasta, joka ei kutittaisi.

Takkikin on kesken, huoh. Piilotin sen johonkin komeroon joulun alla. Olisi oikeasti saatava se valmiiksi, sillä vietän paljon aikaa kylmähköissä paikoissa eikä lisälämmike tekisi yhtään huonoa.

Mutta nyt voisin mennä miettimään sohvalle, mitä neuloisin... Krooh.

Hyvää uutta vuotta kaikille!

Vuonna 2008

Mitä tuli tehtyä vuonna 2008 neuloen ja virkaten?

Laskujeni mukaan neuloin sukkia yhteensä 23 paria, joista pois on annettu 15 paria. Grammoja 1475. Olen hyvin hämmästynyt, noinko paljon niitä tuli tehtyä. Pääasiassa sukat ovat olleet perusperusmallia, mutta joitakin pitsijutskiakin muistaakseni tuli neuloskeltua.

Lapasia tein vuoden aikana yhteensä 9 paria, joista pois on annettu 5 paria. 743 grammaa. Suurimman osan lapasista tein huovuttamalla loppuvuodesta.

Pipoja valmistui niin ikään 9, joista taloudesta poistuneita on 7. Esikoisen Mambo ja oma Odessani ovat asuvat täällä edelleen. 643 grammaa.

Huiveja tein vain kuusi, joista 3 on täällä edelleen. 803 g.

Virkkasin 7 Himppu mummun patalappua ja neuloin yhden dominotekniikalla. Grammoja 226. Yksi löytynee kotoa, joten 7 on annettu pois.

Pyllynalunen ja virkattu Et-laukku, yhteensä 404 g. Nämä ovat täällä edelleen.

Virkattuja reikähuiveja Novita Teddystä tein 6 lähinnä tilauksesta. Grammoiksi muutettuna 1400 g. Näistä kaikki ovat onneksi jo maailmalla...

Neulottuja takkeja tein kolme. Kummityttärelle, esikoiselle ja itselleni. Grammoja 1055.

Kesken on oma paksu villatakkini, jossa on lankaa kiinni n. 1300 g, ja Vappu-viltti Seiskaveikasta, jossa on 48 virkattua kuusikulmiota valmiina. Punnitsemaan en ole vaivautunut. Sanotaan vaikka että noin 5 kerää... 750 g?

---

Sukat ovat olleet selvästi mieluisimpia neuloa. Olen myös virkannut kohtuullisen paljon, joskin reikähuivit Teddystä olisin voinut jättää väliin. Onnistunein työni tänä vuonna on esikoisen Avast-takki. Hyvänä kakkosena tulee oma Laminaria-huivini. Vei paljon aikaa osallistua Kainuun sukkakisaan, uuden suunnitteleminen on vaikeaa. Olen myös saanut aikaan 2 kirjoitettua ohjetta, joista toinen on julkaistu. Toisen kohtalo on vielä avoin. Ohje vaatinee vielä isompaa tai pienempää hiekkapaperia viimeistelyyn.

Paljonko ostin lankaa? Rehellisesti sanottuna: en tiedä enkä välitäkään tietää. Tarpeeksi? Liikaa?

Yhteensä olen neulonut tai virkannut 6 kiloa 750 grammaa lankaa. Vuoden loppuun mennessä minulla on vielä mahdollisuus kaunistella lukemaa noin kahdeksaan kiloon, kunhan saisin oman takkini valmiiksi. Siinäpä tavoitetta vuoden kolmelle viimeiselle päivälle.

Kerran vielä... tai kahdesti

Nyt näitä on tehty tarpeeksi, ainakin joksikin aikaa.


Oikealla esikoisen uudet huovutetut hahtuvalapaset ja vasemmalla kohtuullisessa kiireessä kudotut ja huovutetut lapaset Tovesta.

Punaiset lapaset:

Malli: Teetee-liikkeestä saatu lapasohje. Peukku on ns. reikäpeukalo ilman kiilaa.

Lanka ja menekki: Kaksinkertainen punainen Sandnes Tove, 90 g

Puikot: 6 mm, sillä ohjeen mukaisia 5,5 mm sukkapuikkoja en omista

Koko: naisen. Aloituksessa oli 36 s, peukalossa yhteensä 14 s.

Kenelle: sukulaistytölle (siskonsa sai ne pinkit Fritids-lapaset)

Muuta: Lapaset aloitin aatonaattona iltamyöhällä ja lopetin aattona päivällä, huovutin ensin 40 asteen kirjopesussa kylpypyyhkeen kanssa, linkous 800 kierr/min, n. 1/4 normaalista pesuainemäärästä. Olivat vielä liian isot, joten korotin 60 asteen kirjopesuun, muuten pidin samat asetukset. Koosta tuli sopiva, mutta pinta oli kivempi ekan pesun jälkeen. Tykkäsin langasta ja huovutustuloksesta. Lapaset olivat luovutusvalmiit joulupäivänä, kun lähdimme kyläilemään.

Siniharmaat lapaset:

Malli: se Tellun lapasohje

Lanka ja menekki: liukuvärjätty Pirtin hahtuva 82 g

Puikot: 6 mm bambsukkapuikot

Koko: aikuisen

Kenelle: esikoiselle joululahjaksi

Muuta: Kauniit, pehmeät ja ihanan lämpimät. Esikoisen uudet suosikit. Huovutus jälleen 30 asteen kirjopesussa, linkous 600 kierr/min, ei pesuainetta, mukana pieni käsipyyhe.

---

Joulu on sujunut perinteiseen malliin. Jalka on jo paljon parempi enkä enää koko ajan muistuta itsestään. En ole neulonut aaton lapasmaratonin jälkeen lainkaan. Maanantaina sitten voisi katsoa, saisiko villatakki nappilistat tämän vuoden puolella. Hyvää vuodenvaihdetta!

Joulumaassa

Luvatut kuvat ensiksi. En käsitä, mihin aika kuluu, kun ei ehdi blogiaan kuvittaa.

Hannan lähettämät sukkalangat <3

Angorinan bongauspalkinto, ihana Angorilla Silk maitokahvin värisenä ja eilen saapunut lehti

Joulu tulee tänäkin vuonna. Eilen oli aikamoinen lumimyräkkä ja paljon ihmisiä joka paikassa. Eilen myös kaaduin päiväkodin pihalla. Lumiaura oli käynyt ja jättänyt jälkeensä sellaisen liukkaan kaistaleen, jonka päälle oli satanut lunta. Minä kävelin siihen, liukastuin vauhdissa selälleni asti ja satutin polveni. Liikkuminen onnistuu, jalka oikenee ja menee koukkuun, mutta minkäänlaista vääntävää liikettä jalka ei kestä. Olin tänään liukastua samassa paikassa, vaikka kävelin todella varovaisesti- jalkanihan on kipeä. Päiväkodin tädit saivat viestiksi huoltomiehelle, että jos auraa traktorilla, täytyy myös hiekoittaa. Pihahan on vaarallinen juokseville lapsillekin.

Joulu on tuollapäin

Melkein mahdoton tehtävä oli myös saada joulukuuseen toimiva valosarja. Se entinen oli mennyt vuoden aikana rikki- 2 lamppua oli palanut. Kotoa löytyi yksi varalamppu. Kävin monessa paikassa hakemassa puuttuvaa varalamppua, mutta ei vain löytynyt. Kunnes sain kuuman vihjeen, että Anttilassa saattaisi olla varalamppuja. Ja siellä oli! Jipii! Samalla ostoskierroksella olin etsinyt suunnitelma B:nä myös uutta kuusenkynttiläsarjaa, mutta ne oli myyty ALESSA(?) loppuun jo ajat sitten. Miten aikaisin ihmiset oikein kuusenkynttilänsä ostavat? No. Anttilassa oli kuusenkynttiläsarjojakin, jollaisen ostin myös- varalamppujen lisäksi. Nyt meillä on kaksi toimivaa kynttilävalosarjaa! Olisi pitänyt viitsiä eilen parkkeerata auto keskustaankin, mutta kävihän se tänäänkin, kun lumisadekin oli jo loppunut. Tuli hyvä mieli, kun saatiin sittenkin joulukuusi valoisaksi.

Lapaset Tellun ohjeella

Lanka ja menekki: Sandnes Fritidsgarn 104 g

Puikot: 6 mm bambusukkapuikot

Koko: naisen

Kenelle: ?

Muuta: Fritidsin kanssa kylpypyyhe ja linkous 800 kierr/min, 30 asteen kirjopesu ilman pesuainetta. Aika ihanat! Helpompaa neuloa kuin hahtuva ja kaunis huovutustulos. Suosittelen!

Oikein Hyvää Joulua kaikille!

Ilmoituksia

On ollut kaikenlaisia menoja enkä ole ehtinyt kertomaan, mitä postilaatikosta löytyi eräänä päivänä. Ei-neulova ystäväni Espoosta lähetti sukkien raaka-aineita; oli jotenkin eksynyt Menita Outletiin taidenäyttelystä tullessaan. Myös Angorinan 150000-bongauspalkinto on löytänyt meidän postilaatikkoomme. Kuvaan ne myöhemmin, sillä en vain ole jaksanut kuvata ja blogata. Jotain valmistunuttakin on, joskin toistan samaa aihetta. Arvaako joku, mitä olen taas tehnyt? Suunnitelmissa on tehdä vielä ainakin yksi pari.

Postitse saapui myös joululahjani: kerijälaite. Royal. Made in Japan, sanoi tarra koneen kyljessä. Poikia olisi huvittanut vähän ajella sillä, mutta se lelu on äidin. Sitä paitsi nuo hajottavat kaiken, mihin ne koskevat...

Käsitöiden tekemisen sijaan flunssa potkii vieläkin takaisin. Kurkku on välillä niin kipeä, että ei nielaista kärsisi ja seuraavana päivänä kipu on taas tiessään. Omituinen tauti, joka voisi jo vähitellen lähteä muualle ihmisiä kiusaamaan, sillä minä olen ollut kipeänä jo kuun alusta saakka. Nukuttaa ihan mahdottomasti.

Esikoisesta ja harrastuksesta olisi kivaa kerrottavaa, mutta nieleskelen sen vielä syvemmälle.

Lahjalapaset

Joulukortit on lähetetty, hyvä minä. Kummipojan lapasetkin ovat valmiit. Piparkakkutaikina kylläkin odottaa edelleen leipojaansa. Se toivottavasti leivotaan tänään, sillä kuopuksen hoitokaveri järjesti meille kotipäivän. Oli tönäissyt leikistä pois lähtenyttä kuopustani sänkykaappia vasten ja nyt pojalla on haava päässä. Olisi ihan kiva, jos viisivuotias osaisi ilmaista itseään muuten kuin käymällä kiinni, mutta kai se oli kaverilta liikaa vaadittu... Kävimme liimauttamassa haavan terveysasemalla ja saimme loppupäivän sairaslomaa.

Vertailun vuoksi omat lapaseni huovuttamattomien jättiläisten rinnalla

Malli: vanutetut lapaset Tellun blogista

Lanka ja menekki: Pirtin 2-kertainen liukuvärjätty hahtuva 92 g. Messuostos Tampereelta.

Puikot: 6 mm bambusukkapuikot

Koko: naisen tai ison lapsen

Kenelle: kummipojalle

Muuta: Aina yhtä varma lopputulos Pirtin hahtuvasta. Nopeat, helpot, kauniit ja ihanat. Tykkään myös pitää omia lapasiani, jotka ovat hiukan irrottaneet karvaa, mutta eivät varsinaisesti ole nyppyyntyneet. Kuvissa näkyvät värjäyskohdan vaihtumiset, vaikka paljaalla silmällä en niitä erota.

Huovutustiedot: pesukoneella 30 asteessa ilman pesuainetta, pikkuisen käsipyyhkeen kanssa, ekstrahuuhtelukin jäi päälle. Linkous 600 kierr/min, sillä sitä ei saa pienemmälle.

Lapaset luontaisessa elinympäristössään, lumessa

Joulukuun 14.

Vieläkin on veto pois, huulet kuivuvat ja kurkkua kaivelee yskä. Flunssa jaksaa vielä potkia takaisin.

Tänään pitäisi löytyä virtaa kirjoittaa muutama joulukortti. Vuosi vuodelta lähetän niitä aina vain vähemmän ja siirryn tylsästi tekstiviestien lähettelijäksi. En pidä asioista, joita tehdään, koska "niin on tapana tehdä"- niin kuin nyt nämä joulukortit.

Kummipoikani huovutetut lapaset odottavat edelleen luojaansa. Minua. Minua nukuttaa niin älyttömästi, että hädin tuskin jaksan olla hereillä päivän. Onneksi homma on nopea, kun siihen ryhtyy. Pitäisi ryhtyä. Pian. Muutamat joululahjat ovat vielä päättelemättä, joten siinäkin riittää pientä puuhaa.

Villatakkini sai kauluksensa ja kerään nyt energiaa poimia nappilistojen silmukat samalla, kun mietin, tuliko kauluksesta sittenkin ihan hölmö ja pitäisikö se sittenkin purkaa ennen kuin alan kutoa nappilistoja. Elämä on vaikeaa, jatkuvia valintoja.

Lapset käyvät hermoille, jatkuva möykkä käy selkäni takana enkä jaksa edes kieltää. Selvittäkööt kaukosäätimen herruuden ilman minua. Tai kohta käyn nappaamassa tv:n kiinni, ellei mukaan auta.

Esikoisen jääkiekkojoukkue pelasi viimeisen lähialuesarjapelinsä eilen. He pääsevät jatkamaan molemmissa sarjoissa ylempään jatkosarjaan, hieno saavutus. Esimerkiksi KalPan junioreiden 4 joukkueesta nämä voittivat 2, yhden kanssa pelasivat tasapelin ja yhdelle hävisivät.

Bongasin Angorinan blogista tasaluvun, kerrankin kävi tuuri.

Tiesittekö

... että uusi Knitty on ilmestynyt?

... että palmikkotakkini kaulus alkaa näyttää kaulukselta eikä vain hyviltä aikomuksilta? Luulin, että senhän huitaisee valmiiksi yhdessä iltapäivässä, mutta ei se ollutkaan ihan niin, sillä sen (siis kauluksen) pitää olla iso. Myöskään nukkumani päiväunet eivät varsinaisesti edistäneet asiaa.

... että kuopus alkaa olla päiväkotikunnossa, vihdoinkin. Ilkeä virus, tultiin ihan liian kipeiksi ja räkäisiksi siitä.

... että neulojalla on silloin liikaa lankaa, kun uuden tilaaminen saa aikaan huono-omatunto-kohtauksen?

Siedätyshoitoa

Kuopus on viidettä päivää kuumeessa ja tosi, tosi räkäinen. Huomenna on varmaan hankkiuduttava päivystykseen. Minun flunssani alkaa olla nitistetty, mutta minua yskittää varmastikin vielä pitkään.

Velimies saa pipon lisäksi sukat, mutta Sisäinen inisinöörini ei ole tyytyväinen. Pitäisi olla symmetristä. Yritin etsiä kerästä oikeaa värinvaihtokohtaa, mutta se oli mahdoton tehtävä, mallikuviosarja oli liian pitkä. Uudestaankaan en viitsinyt ottaa alusta, sillä jälleen kerran magiclooppasin 2-in-1 koko matkan.

Pingottamattomat sukat suoraan puikolta

Malli: omasta päästä, 64 s alussa, ranskalainen kantapää, sädekavennus varvasosaan

Lanka ja menekki: Online sukkalanka, Afrika color, 73 g

Puikot: 2,5 mm pyörö ML

Koko: noin 42

Kenelle: veljelle lahjapakettiin

Muuta: Yritin hoitaa itseäni sietämään epäsymmetriaa, mutta yritykseksi jäi. En voi sille mitään, että eriparisuus käy silmiin. Lankakerästä on todella vaikeaa löytää oikeaa kohtaa, jos kuviosarja on näinkin pitkä. Langassa on kuitenkin hyvin kauniit sinisen sävyt, mutta mustavalko-osuudet eivät ole oikein kivan näköisiä- paitsi mainoskuvissa. Neulomiseen meni vain muutama päivä. Tykkääköhän veliseni näistä?

Mitähän seuraavaksi tekisi? Keskeneräinen neuletakki huhuilee komerosta, mutta eräät punaiset kerät tahtoisivat kovasti tulla Ullan Rinsessa-myssyksi...

Flunssavaara

Flunssia on tänä syksynä käynyt monta. Edellinen ei ollut kunnolla parantunut, kun iski uusi. Kuopus ja minä olemme tasapuolisesti kipeitä, esikoisella on vain yskä. Minulla ja kuopuksella on ollut myös kuumetta ja päänsärkyä.

Postilaatikosta löytyi tänään pussillinen lämpimiä ajatuksia. Punaiset lapaset, jotka ovat sopivat, suklaantuoksuinen käsintehty saippua, 2 kerää lankaa (punainen Teetee Primaveraa ja ruskea Teetee Popparia), suklaata kaksi levyä ja pieni jouluinen tähtikoriste oljesta. Kiitos lähettäjälle, DaamiD:lle! Sopiva piristys tähän tautiseen päivään.

Lapaset lähikuvassa (lisätty 6.12.08)

Huomenna esikoisella olisi ollut pelireissu, mutta jätämme sen väliin ja toivomme, että sunnuntaina hän olisi paremmassa kunnossa, kun on kotijäähalli pelipaikkana.

Päässäni kuuluu pelkästään kuumeen aiheuttamaa huminaa, joten taidan peruuttaa sohvalle maate.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Liian pieni vai ihan sopiva?

Viikonlopun saavutus on pipo, jota ajattelin lahjapakettiin veljelleni.

Esikoinen nöyränä

Malli: Lina-pipo Joko knits-blogista

Lanka ja menekki: Tummansininen Schachenmayr nomotta merino, 46 g

Puikot: 3 mm pyörö ML

Koko: Ihan vähän vaan liian pieni?

Kenelle: Veljelleni joulupakettiin

Muuta: Malli on ihastuttava ja helppo. Tykkäsin. Yläosan kavennukset tein eri tavalla kuin ohjeessa, sillä minulla on sellainen sisäinen inisinööri, joka tahtoo tehdä symmetristä, jos vain mahdollista (tietääkö kukaan tapaa, jolla sellainen nitistetään... lopullisesti?). Olisin voinut ottaa 0,5 mm suuremmat puikot, ja olisi ehkä kannattanutkin. Mallin pitääkin venyä päässä, jotta kuvio aukenee kauniisti. En vain tiedä, mitä veli tykkää piposta, joka tuntuu aika napakalta päähän. Esikoinen ilmoittautui vapaaehtoiseksi pipon adoptoijaksi (on se kiva, kun lapsi arvostaa äidin neulomisia!), jos pipo kiristää lasteni enon päätä liikaa.

Lämpimiä ajatuksia

Esikko sai blogiarvontavoittonsa viime viikolla. Minulla ei ole siitä kuvaa, mutta Esikolla on.


Tällainen vaihtopaketti lähti Äiti-puffalle Lämmin Ajatus-vaihdossa. Paketissa piti olla vähintään 100 g lankaa, ja valitsin Garnstudion Alpacan ihkun pinkkinä. Täydensin paketin lankaosastoa keväällä koolaamallani hempeän vaaleanpunaisella Woolilla. Suklaata suklaan ystävälle, tietysti. Laitoin myös Kainuun uuden maakuntasukkaohjeen, joita oli yhdessä kaupassa jaossa ihan valmiiksi kopioituna. Olin onnellinen saadessani sukkaohjeen itsellenikin. Onnistuin nimittäin itse käyttämään sitä Kainuun Sanomia leivinuunin sytykkeenä, jossa ohje oli... Jouluinen itsetehty sydänkoristemalli on kirjasta "201 ideaa pieniin ja suuriin virkkaustöihin" (on siinä kirjalla nimi, joka on vaikea muistaa!). Lämmintä ajatusta edustavat sekä sukkaohje että kool-Wool.

Sukkien tekniset tiedot:

Malli: Idan sukat - blogin nimeä en muista millään :-(

Lanka ja menekki: fuksianpunainen Gjestal Maija, 76 g

Puikot: 2,5 mm (tai 3,0 mm, en muista enää!) pyöröt, magic loop 2-in-1

Koko: noin 37, toivottavasti

Kenelle: Äiti-Puffalle

Muuta: Sukissa oli muistaakseni vain 48 s, sillä minulla on kai sitten löysä käsiala ja sukkien saajalla useamman numeron pienempi jalka kuin minulla. Mallineule oli helppo, kantapäästä tuli ranskalainen. Silmukoin kärjet kiinni, kokeeksi.

Ja vielä sydänkoristeesta samat:

Malli: Sydän kirjasta "201 ideaa pieniin ja suuriin virkkaustöihin"

Lanka ja menekki: punainen Novita Tennessee 5 g

Koukku: 3,5 mm

Kenelle: Äiti-Puffalle

Muuta: Homma oli aikamoista nypertämistä ja ihmettelyä. Ohjeen kaavio oli ok, mutta soisin virkkausohjeiden olevan sellaisia, ettei lankaa tarvitsisi katkoa kesken työn useammin kuin kerran. Unohdin kiristää toisen spiraalin kunnolla kiinni, ja sydän näyttää nyt siltä kuin se iskisi silmää.

---

Tulossa: joululahjapipo velimiehelle. En saa päätettyä, onko se liian pieni vai eikö ole.

Karvahirviön paluu

Kiitos kaikille ongelmiini osallistuneille. Hyviä vinkkejäkin sain. Selain on aina IE, joten siitä se ei ole kiinni. Asia on tutkinnassa, mikä juttu näissä kuvissa oikein on. Saatan kokeilla ja haamupäivitellä saadakseni selville, miten tämä oikein pitäisi tehdä.

Tässä tämä nyt on, karvahirviöhuivi ja olen vieläpä etuajassa. Olen tehnyt näitä nyt tilauksesta neljä ja kaksi esikoisen tiimin arpajaispalkinnoksi. Kaksi kolmen kerän huivia ja neljä kahden kerän huivia. Nyt saa riittää näiden virkkaaminen.

Malli: Novita talvi 2006, ohje 1

Lanka ja menekki: tummanvioletti Novita teddy, noin 3 kerää

Koukku: 10 mm

Koko: arvio: pitkä sivu yli 2 m, kolmion keskikohta: alle 1 m

Kenelle: huivi tilattiin joululahjaksi

Muuta: Kympin koukku on käteen ihan halko. Malli on nopea, mutta puuduttava. Teddy tuntuu muoviselta. Mutta huivin tilaaja halusi juuri tällaisen. Kaksi iltaa ja siinä se. En tekisi tätä huivia itselleni.