Hoidin Marjutin neulebläähiä kirjavinkillä, ja Marjut päätti kiittää siitä Titityyn lahjakortilla. Se tuli tänään juuri oikeaan tarpeeseen: iltapäivällä kuopuksen korvat eivät kuunnelleet varoituksia mudasta, ja jalat kävelivät liejuun jäähallin kupeella, ja minä olin aika hajalla joutuessani ajamaan kotiin siivoamaan hänet ja hänen kenkänsä, housunsa jne. Sähköpostilla voi olla päivää pelastavia vaikutuksia. Kiitos, Marjut!
Noh, olen selannut Titityytä edestakaisin, enkä osaa päättää, tilaanko nyt jotain kivaa "listalta" vai tilaisinko sukkaklubin syksyksi ja maksaisin osan siitä lahjakortilla. Kumpikin houkuttelisi, mutta kakkua ei voi sekä syödä että säästää...
Kävin tänään purkamassa kirppisloosini ja sain ihan mukavan tilin. Mutta miksei tavaran poistuminen huushollista näy missään?
Seuraava muuttokin alkaa painaa päälle. Tällä kertaa vaihtuu kaupunkikin. Voi olla, että en muuton vuoksi postaile rumasukista vähään aikaan, ja lisäksi menetän aina tilaajan, kun bloggaan neulomistani tavissukista ;-).
Joskus toiste: virkattu rumahuivi koolatuista ongelmalangoista.
maanantai 25. toukokuuta 2009
lauantai 23. toukokuuta 2009
Bambuvillasukat
Kuka jätti mustat ja varrettomat sukat kuvattavien sukkien alle?Malli: omasta päästä 64 s:lla 3 o, 1 n- joustinta pitkin matkaa. Ranskalainen ja vahvistettu kantapää, nauhakavennus ja silmukoimalla suljettu kärki.
Lanka ja menekki: sini-ruskeakirjava Regia Bamboo Color 72 g, saatu Pikkumyyltä.
Puikot: 2,5 mm ML 2-in-1
Koko: toivottavasti hyvin istuva 42-43
Kenelle: esikoisen Tärkeälle Aikuiselle (läheiseksi kokemalleen valmentajalle)
Muuta: Lanka oli aika liukasta ja vähän "kovaa" neuloa. Yllättävän hyvin valmis sukka joustaa ja palautuu. Langan väritys on muutaman silmukan mittaisissa jaksoissa eivätkä värit oikeastaan pahasti lätäköityneet. Itse en olisi tätä väriä kaupasta valinnut, mutta oli todella hyvä, että arvontavoitot saattavat yllättää iloisesti ja opettavat ajattelemaan oman (lanka)laatikon ulkopuolelle. Yritin nimittäin valita kesäisemmän ja urheilevalle ihmiselle sopivan langan. Saapa nähdä, mitä saaja tykkää.
Ulkona näyttää kesältä. Esikoisen koulu loppuu viikon kuluttua.
perjantai 22. toukokuuta 2009
Arvontavoitto ja sormikkaat
Onnea on saada postinkantaja soittamaan ovikelloa. Ihana pehmeä arvontavoittopaketti kotiutui jo aikaisemmin tällä viikolla Puikoissa-blogin Jennyltä. Kaksi kerää Noro Silk Garden Liteä, suklaata ja lakua sopivassa suhteessa: kiitos, nämä kaikki maistuvat! Lankaa on ehkä haettava lisää, jotta saisin neulottua itselleni ruokottoman hintaisen raitakaulahuivin. Nykyisin Noron lankoja saa tästäkin kaupungista, Neulovasta lankakorista.
Kiitos!
Olen myös neulonut. Todisteena sormikkaat.
Malli: oma, 56 s alussa
Lanka ja menekki: viininpunainen Regia Silk 4-fädig, 49 g
Puikot: 2,5 mm ML 2-in-1, sormissa Harmonyt 2,5 mm
Koko: sopivat minulle, siis naisen L
Kenelle: Ystävälle synttärilahjaksi (olen myöhässä...)
Muuta: Lanka on blogiarvonnasta pari vuotta sitten Hannalta saatua, ja sitä on vielä jäljellä ainakin toisiin hanskoihin tai sukkapariin. Lopputulos on ihanan pehmeä, mutta ei ehkä kovaa kulutusta kestävä. Tuntui siltä, että lanka alkoi jo neulottaessa nöyhtääntyä vähän. Yhdestä kerästä näitä ei ihan saanut aikaan, vaan molempien peukalot on neulottu uudelta kerältä. Vaikka en viihdy lapasten kanssa, tykkään neuloa hanskoja.
---
Perheemme lähes 6-vuotias nuorimies tunki eilen Lego-palikan nenäänsä, eikä saanut sitä itse pois kaivamalla, ja asian tunnustaminen oli todella vaikeaa.
"Lego meni nenään ihan vahingossa!" (Miksi minun oli vaikeaa uskoa tätä? Kaatuiko hän nenä edellä Lego-vuoreensa ehkä?)
Lääkärikaverini oli tukehtua nauruunsa, kun soitin hänelle kysyäkseni ohjeita palikan poistamiseksi. Onneksi 4 pojan äidille mikään inhimillinen ei ole vierasta, ja niistämällähän se sitten lähti nenästä. Penskalle olisi tehnyt tosi hyvää päivystyskäynti moisen tempun seurauksena, mutta voitte kuvitella, mikä helpotus oli saada palikka (jota ei näkynyt sieraimesta lainkaan) pois niistämällä.
Lähipäivinä Regia Bamboo-langasta tehtyjen sukkien lähempi esittely- lanka on arvontavoitto Pikkumyyn piiperryksistä. Kun sain keväällä arvontavoittopaketin, kamera oli muuton jäljiltä hukkapiilossa (missähän muuten meidän silitysrauta on? Ei ole muuton jälkeen kävellyt vastaan), mutta luvassa siis postaus valmiista sukista. Jonain toisena päivänä.
Mukavaa viikonloppua!
Kiitos! Olen myös neulonut. Todisteena sormikkaat.
Malli: oma, 56 s alussa
Lanka ja menekki: viininpunainen Regia Silk 4-fädig, 49 g
Puikot: 2,5 mm ML 2-in-1, sormissa Harmonyt 2,5 mm
Koko: sopivat minulle, siis naisen L
Kenelle: Ystävälle synttärilahjaksi (olen myöhässä...)
Muuta: Lanka on blogiarvonnasta pari vuotta sitten Hannalta saatua, ja sitä on vielä jäljellä ainakin toisiin hanskoihin tai sukkapariin. Lopputulos on ihanan pehmeä, mutta ei ehkä kovaa kulutusta kestävä. Tuntui siltä, että lanka alkoi jo neulottaessa nöyhtääntyä vähän. Yhdestä kerästä näitä ei ihan saanut aikaan, vaan molempien peukalot on neulottu uudelta kerältä. Vaikka en viihdy lapasten kanssa, tykkään neuloa hanskoja.
---
Perheemme lähes 6-vuotias nuorimies tunki eilen Lego-palikan nenäänsä, eikä saanut sitä itse pois kaivamalla, ja asian tunnustaminen oli todella vaikeaa.
"Lego meni nenään ihan vahingossa!" (Miksi minun oli vaikeaa uskoa tätä? Kaatuiko hän nenä edellä Lego-vuoreensa ehkä?)
Lääkärikaverini oli tukehtua nauruunsa, kun soitin hänelle kysyäkseni ohjeita palikan poistamiseksi. Onneksi 4 pojan äidille mikään inhimillinen ei ole vierasta, ja niistämällähän se sitten lähti nenästä. Penskalle olisi tehnyt tosi hyvää päivystyskäynti moisen tempun seurauksena, mutta voitte kuvitella, mikä helpotus oli saada palikka (jota ei näkynyt sieraimesta lainkaan) pois niistämällä.
Lähipäivinä Regia Bamboo-langasta tehtyjen sukkien lähempi esittely- lanka on arvontavoitto Pikkumyyn piiperryksistä. Kun sain keväällä arvontavoittopaketin, kamera oli muuton jäljiltä hukkapiilossa (missähän muuten meidän silitysrauta on? Ei ole muuton jälkeen kävellyt vastaan), mutta luvassa siis postaus valmiista sukista. Jonain toisena päivänä.
Mukavaa viikonloppua!
torstai 14. toukokuuta 2009
Hattaraa
Punaista ja makeaa..
Kuka on syönyt kaksi palaa?!Malli: Eva's shawl
Lanka ja menekki: Punamix Gjestal Topp Mohair 150 g
Koukku: 6,5 mm bambu
Koko: 120 cm * 70 cm pingottamattomana
Kenelle: minulle tai lahjaksi
Muuta: Kolmesta kerästä (150 g) jäi pikkunöttönen jäljelle. Lankaa on mahdoton purkaa kovin pitkää matkaa. Malli on todella ihana, asettuu hyvin hartioille ja soveltuu virkkaamiseen vaikkapa flunssaisena ulkoilualueen parkkipaikalla autossa istuen (kokeiltu). Tätä pystyi myöskin virkkaamaan sohvalla selällään maaten (kokeiltu). En ajatellut pingottaa, vaan tämä on hyvä tällaisenaan. Kolmessa päivässä ajatuksesta toteutetuksi. Millaisen huivin saisi mallilla aikaan puuvillaisesta virkkauslangasta?
Seuraavaksi ohjelmistossa yhden hys-hys-hommelin loppuun neulominen, ehkä vielä yhdet sukat ja ylivuotisen villatakkiprojektin lopettelu. Villatakki on siis palannut olohuoneeseen katsomaan minua syyttävästi. Ellen sitten keksi jotakin muuta...
maanantai 11. toukokuuta 2009
Postin tuomaa
Voitin Teijan blogiarvonnassa jokunen viikko sitten. Tänään luukussa kolisi, ja paketista löytyi punainen ommeltu kassi käsin ommellulla lammaskuviolla. Pakettiin oli piilotettu myös Fazerin suklaapatukoita, kiva kirje kaiman omista ja kissojen kuulumisista sekä kortti. Kiitos Teijalle, kassi on aivan ihana! Minähän en oikein pärjää ompelukoneen kanssa, vaikka sellaisen omistankin (ompelukoneeni kaipaisi huoltoa, se ryttää alalankaa enkä minä osaa tehdä sille mitään). Mutta ehkä tässä kassissa joskus kanniskellaan punaista lankaa...---
Vein tänään tavaraa kirppikselle, lähinnä poikien pieneksi jääneitä vaatteita, mutta myös hiljaisia lankojakin. Niitä punaisiakin lankoja. Muutama kirppistuomion saanut lankakerä alkoi kyllä hinnoitellessa puhua- kaksi peräti virkatusta huivista ja yksi neulotusta. Ne jäivät vielä sohvalle miettimään elämäänsä. Kesken on jotain, joka on taas ihan hys-hys ja muuten pyörii vain sukkien neulominen mielessä tai vaihtoehtoisesti huivien virkkaaminen.
tiistai 5. toukokuuta 2009
Koeneulottu
Koeneulottu juttu on valmis!!! Pingotettu, viimeistelty, kaikki paikallaan. Ei kuvia, koska näin sovittiin. Joskus toiste sitten. Mutta hiukan muistiinpanoja kuitenkin, jotta edes itse muistaisin, mitä tuli tehtyä:
Malli: ?
Lanka ja menekki: Noro Kureyon väri 201, noin 9 kerää
Puikot: 4,0 mm, 4,5 mm ja 5,0 mm
Koko: näytti olevan sopiva esikoiselle (155 cm)
Muuta: Kiva ohje, jota käytän jatkossakin, luulen. Langan väri ei ollut ihan minua, mutta esikoinen hyväksyi sen päälleen ja sanoi voivansa käyttää sitä. Tykkään neuloa Noroa, mutta ohjeen antamaan neuletiheyteen en osunut millään sekä leveys- että korkeussuunnassa yhtaikaa. Silmukkani ovat leveitä tai matalia. Tai molempia. Ja mallitilkut valehtelevat aina, sillä minun käsialani näyttää muuttuvan isommissa kappaleissa tiiviimmäksi. Pari uuttakin asiaa eteen ohjeessa tuli, mutta enköhän selvinnyt niistäkin auttavasti, sillä kaikki ei onneksi näy päällepäin.
No, se siitä.
Mitään uutta ei ole nyt puikoilla, mutta perussileät sukat varmaankin aloitan taas kohta.
Pitsi- tai pintaneulesukat ovat ihania ja minulla on monta kirjaa sukkaohjeita, mutta kuitenkin teen melko perusmallin sukkia. Itse tykkään käyttää sileitä sukkia ja hyvin tehtyinä nekin ovat kauniita. Mutta koska käyn tänään esikoisen koululla, taidan tehdä sinne lankalahjoituksen samalla. Menenkin penkomaan laatikoitani.
Malli: ?
Lanka ja menekki: Noro Kureyon väri 201, noin 9 kerää
Puikot: 4,0 mm, 4,5 mm ja 5,0 mm
Koko: näytti olevan sopiva esikoiselle (155 cm)
Muuta: Kiva ohje, jota käytän jatkossakin, luulen. Langan väri ei ollut ihan minua, mutta esikoinen hyväksyi sen päälleen ja sanoi voivansa käyttää sitä. Tykkään neuloa Noroa, mutta ohjeen antamaan neuletiheyteen en osunut millään sekä leveys- että korkeussuunnassa yhtaikaa. Silmukkani ovat leveitä tai matalia. Tai molempia. Ja mallitilkut valehtelevat aina, sillä minun käsialani näyttää muuttuvan isommissa kappaleissa tiiviimmäksi. Pari uuttakin asiaa eteen ohjeessa tuli, mutta enköhän selvinnyt niistäkin auttavasti, sillä kaikki ei onneksi näy päällepäin.
No, se siitä.
Mitään uutta ei ole nyt puikoilla, mutta perussileät sukat varmaankin aloitan taas kohta.
Pitsi- tai pintaneulesukat ovat ihania ja minulla on monta kirjaa sukkaohjeita, mutta kuitenkin teen melko perusmallin sukkia. Itse tykkään käyttää sileitä sukkia ja hyvin tehtyinä nekin ovat kauniita. Mutta koska käyn tänään esikoisen koululla, taidan tehdä sinne lankalahjoituksen samalla. Menenkin penkomaan laatikoitani.
torstai 30. huhtikuuta 2009
Sinisukat
Taas perusmallin sukat. Miten niin minä toistan itseäni?
Malli: omasta päästä, varresta aloitettu, 60 s alussa, ranskalainen vahvistettu kantapää, nauhakavennus.
Lanka ja menekki: Sini-violettikirjava Hjerte sock 4trådet, 56 g
Puikot: 2,5 mm ML 2-in-1
Koko: 37, toivottavasti
Kenelle: esikoisen opelle
Muuta: Tämähän on hyvin käyttäytyvää pätkävärjättyä sukkalankaa. Se teki hauskan galaksikuvion joustimeen ja lätäköityi muutaman kerroksen verran kantapään kääntämisen jälkeen. Sitten se palasi nopeasti kirjavaan olomuotoonsa. Neuloessa olin sitä mieltä, että toinen sukka olisi tummempi kuin toinen, mutta kuvasta sitä ei ainakaan huomaa. Sukista jäi paljon jämälankaa, ja siitähän minä tykkään.
Edellisen postauksen kovan onnen sukat ovat saamassa uuden elämän. Saksin sukat halki takaa ja suunnittelen seuraavaa vaihetta.
Noro-jutska on edennyt muutaman päivän pikavauhtia, ja lanka riitti! Jämiäkin jäi melkein kerällisen verran. Nyt olisi enää kaksi työvaihetta jäljellä.
Prismassa näin eilen Ihmeen: lehtihyllyssä oli Interweave Crochet ja joku asiallisen näköinen englantilainen virkkauslehti. Molemmat jäivät ostamatta, sillä sisältö ei puhutellut.
Huomenna on jo toukokuu!
Malli: omasta päästä, varresta aloitettu, 60 s alussa, ranskalainen vahvistettu kantapää, nauhakavennus.
Lanka ja menekki: Sini-violettikirjava Hjerte sock 4trådet, 56 g
Puikot: 2,5 mm ML 2-in-1
Koko: 37, toivottavasti
Kenelle: esikoisen opelle
Muuta: Tämähän on hyvin käyttäytyvää pätkävärjättyä sukkalankaa. Se teki hauskan galaksikuvion joustimeen ja lätäköityi muutaman kerroksen verran kantapään kääntämisen jälkeen. Sitten se palasi nopeasti kirjavaan olomuotoonsa. Neuloessa olin sitä mieltä, että toinen sukka olisi tummempi kuin toinen, mutta kuvasta sitä ei ainakaan huomaa. Sukista jäi paljon jämälankaa, ja siitähän minä tykkään.
Edellisen postauksen kovan onnen sukat ovat saamassa uuden elämän. Saksin sukat halki takaa ja suunnittelen seuraavaa vaihetta.
Noro-jutska on edennyt muutaman päivän pikavauhtia, ja lanka riitti! Jämiäkin jäi melkein kerällisen verran. Nyt olisi enää kaksi työvaihetta jäljellä.
Prismassa näin eilen Ihmeen: lehtihyllyssä oli Interweave Crochet ja joku asiallisen näköinen englantilainen virkkauslehti. Molemmat jäivät ostamatta, sillä sisältö ei puhutellut.
Huomenna on jo toukokuu!
lauantai 25. huhtikuuta 2009
Huopikkaat, huopikkaat
Pesin lasten talvitamineita ja nakkasin mukaan unisukkani, jotka olin tehnyt Araucania Ranco Multystä. Sain aikaiseksi itselleni liian pienet huopatossut, hienopesuohjelma oli sukille liikaa.
Sukat uusina ja sopivina, jollaisina haluan ne muistaa
Elämä on.
Kuopuksen villahaalarikin näytti vähän huopuneelta, mutta uskon saaneeni sen venytettyä takaisin kuopukselle sopiviin mittoihin. Voi kyllä olla, että haalari ei enää ensi syksynä ole hänelle sopiva.
Tarinan opetus?
Päivän hyvä uutinen on, että kuvien lataaminen onnistuu taas. Toinen hyvä uutinen on, että tiedossa on kiva ilta tiimin kiekkoäitien, saunan, ruoan ja viinin kanssa.
Tämäkin varmaan huopuisi kivasti pyykkikoneessa...
Sukat uusina ja sopivina, jollaisina haluan ne muistaaElämä on.
Kuopuksen villahaalarikin näytti vähän huopuneelta, mutta uskon saaneeni sen venytettyä takaisin kuopukselle sopiviin mittoihin. Voi kyllä olla, että haalari ei enää ensi syksynä ole hänelle sopiva.
Tarinan opetus?
Käytä vain konepesun kestäviä sukkalankoja,
ja ellet, pese villaohjelmalla tai käsin!
ja ellet, pese villaohjelmalla tai käsin!
Päivän hyvä uutinen on, että kuvien lataaminen onnistuu taas. Toinen hyvä uutinen on, että tiedossa on kiva ilta tiimin kiekkoäitien, saunan, ruoan ja viinin kanssa.
Tämäkin varmaan huopuisi kivasti pyykkikoneessa...torstai 23. huhtikuuta 2009
Keväinen huivi
Sainpas tämän valmiiksi langan kesken loppumisesta ja kunnollisen pingotuspaikan puuttumisesta huolimatta. Lankaa tarjosi lisää ystävällisesti Tarja. Väri oli oikea, mutta tummempaa värjäyserää, ja vaihtoraita näkyy viimeisessä vaaleanpunaisessa raidassa. Vieraspatja valikoitui lopulta pingotusalustaksi.
Malli: Lankakomeron Kevätpäiväntasaushuivi
Lanka ja menekki: Virolainen liukuvärjätty villalanka 8/2, 281 g
Puikot: Addi Lace 4,0 mm, virkattu päättely 2,5 mm koukulla
Koko: 250 cm * 100 cm
Kenelle: Itselleni ajattelin, mutta voin antaa lahjaksikin
Muuta: Langanmenekki yllätti. Tein kaikki vihjeet kokonaisuudessaan. Vironvilla löyhkäsi, kun liotin huivia. Huivi löyhkäsi myös pingottaessa. Se haisi vielä kuivanakin, ja laitoin sen viikoksi parvekkeelle naapurien savustettavaksi. Huivissa on ominaishajua vieläkin jäljellä, mutta nyt sen kanssa jo voi elää.
En itse ole oikein huivien käyttäjä, vaikka tykkäänkin neuloa niitä. Tässä kivaa oli puoliympyrän muoto ja kaunis pitsimalli, niin kuin Lankakomerolla aina.
---
Sotkamo oli entisellä paikallaan tänään, ja tapasin myös paikallisen neulojan. Oli kiva nähdä! Sotkamoon oli ilmaantunut lahjatavarakaupan yhteyteen lankakauppakin, jossa oli paljon mm. Katian lankoja. Hintoja katsellessani onnittelin itseäni vielä kerran siitä, että jalat kuljettivat eilen kirppikselle, vaikka Pulmalle... siis Plumalle ei ole vieläkään mitään suunnitelmia. En ole viitsinyt edes kuvata lankaostoksiani, sillä kaapelilaajakaistayhteytemme toimii edelleenkin miten sattuu, enkä usko, että kuvien siirtäminen nettiin onnistuu vieläkään. Huivikuvan siirsin samalla kertaa kuin sukkakuvatkin.
Malli: Lankakomeron Kevätpäiväntasaushuivi
Lanka ja menekki: Virolainen liukuvärjätty villalanka 8/2, 281 g
Puikot: Addi Lace 4,0 mm, virkattu päättely 2,5 mm koukulla
Koko: 250 cm * 100 cm
Kenelle: Itselleni ajattelin, mutta voin antaa lahjaksikin
Muuta: Langanmenekki yllätti. Tein kaikki vihjeet kokonaisuudessaan. Vironvilla löyhkäsi, kun liotin huivia. Huivi löyhkäsi myös pingottaessa. Se haisi vielä kuivanakin, ja laitoin sen viikoksi parvekkeelle naapurien savustettavaksi. Huivissa on ominaishajua vieläkin jäljellä, mutta nyt sen kanssa jo voi elää.
En itse ole oikein huivien käyttäjä, vaikka tykkäänkin neuloa niitä. Tässä kivaa oli puoliympyrän muoto ja kaunis pitsimalli, niin kuin Lankakomerolla aina.
---
Sotkamo oli entisellä paikallaan tänään, ja tapasin myös paikallisen neulojan. Oli kiva nähdä! Sotkamoon oli ilmaantunut lahjatavarakaupan yhteyteen lankakauppakin, jossa oli paljon mm. Katian lankoja. Hintoja katsellessani onnittelin itseäni vielä kerran siitä, että jalat kuljettivat eilen kirppikselle, vaikka Pulmalle... siis Plumalle ei ole vieläkään mitään suunnitelmia. En ole viitsinyt edes kuvata lankaostoksiani, sillä kaapelilaajakaistayhteytemme toimii edelleenkin miten sattuu, enkä usko, että kuvien siirtäminen nettiin onnistuu vieläkään. Huivikuvan siirsin samalla kertaa kuin sukkakuvatkin.
keskiviikko 22. huhtikuuta 2009
Se en ollut minä!
Ajauduin aamulla kirppikselle asioidessani lähitienoolla. Kotiutin sieltä lankoja yli kilon hyvin halvalla. Tummanharmaata tai mustaa ja kiiltävää Katia Plumaa oli puoli kiloa avaamattomassa alkuperäismuovissaan ja sekalaisia vaaleanpunaisia ja ruskeita suhteellisen tuoreita Novitan kesälankoja melkein kilo. Eikä ole mitään hajua, mitä näistä tekisin. Tai milloin.
Lankavaraston kutistaminen ei kuulkaa onnistu tällä tavalla. Ja huomenna menen saattamaan itseni uudelleen kiusaukseen. Käyn Sotkamossa, jossa on hyvä lankaosasto vaatekaupan alakerrassa.
Lankavaraston kutistaminen ei kuulkaa onnistu tällä tavalla. Ja huomenna menen saattamaan itseni uudelleen kiusaukseen. Käyn Sotkamossa, jossa on hyvä lankaosasto vaatekaupan alakerrassa.
tiistai 21. huhtikuuta 2009
Kuinka sukkalanka kesytetään?
Ratkaisu kuvaongelmiin ei ole vielä valjennut kokonaisuudessaan, mutta se on jo selvää, että syyllinen on laajakaista. Lainakännykän tarjoaman yhteyden turvin kuvat siirtyivät, joten ongelmien jäljet johtavat paikalliselle sylttytehtaalle...
---
Olen tehnyt jämälangoista sukkia ennenkin, mutta varsinainen tajunnanräjäyttäjä oli oppia neulomaan raitasukkia spiraalina. Tällä tavoin jopa hirvittävinkin pätkärääkätty lanka saattaa alkaa käyttäytyä hillitysti, kun yhdistää langan lähes yksivärisiin samansävyisiin lankoihin. Näissä lahjaksi aiotuissa sukissa on käytetty kuusi eri jämälankakerää liki viimeistä senttiä myöten.
Malli: Muistuttaa kovasti Stashbuster spirals-sukkia (ravlink), mutta oikeastaan tekniikka on Grumperinalta ja toteutus omasta päästä. 56 s aloituksessa, sileä ranskalainen kantapää. Nauhakavennus kärjessä, silmukoitu kiinni.
Lanka ja menekki: kuusi eri jämäkerää Nalle Coloria, Maijaa ja Elisa Megasport Degradea, yht. 79 g
Puikot: 2,5 mm ML sukka kerrallaan
Koko: n. 38 toivottavasti
Kenelle: kuopuksen hoitajalle
Muuta: Rakastan kutoa näitä ohuita raitoja spiraalina, mutta valitettavasti magiclooppaus 2-in-1-tyylillä on mahdotonta, langat sotkeentuvat. Yritin kyllä varsien puoliväliin asti, mutta sitten meni hermot. Hirveinkin pätkärääkätty alkaa näyttää lähestulkoon hyvältä yhdistettynä saman väriperheen sävyihin- tai kunhan on jotain yksiväristä kaveriksi. Tällä tyylillä voi myös käyttää jämälangat viimeistä senttiä myöten. Toivottavasti saaja arvostaa värimaailmaa- sen olen päätellyt hänen vaatetuksestaan. Olisin halunnut pitää nämä itse, mutta teen itselleni joskus ihan omat raitasukkaset. Nämä ovat ihan tarkoituksella hippusen liian pienet minun suoräpylöihini. Ei tule kiusausta pitää sukkia itse.
Nämä sukat valmistuivat ennen kuin raidalliset kaverinsa.
Malli: perussukka omasta päästä, 56 s alussa, sileä ranskalainen kantapää ja nauhakavennus kärjessä, silmukoitu kiinni
Lanka ja menekki: Nalle Colori harmaa ja klovninyökkäys yht. 70 g
Puikot: 2,5 mm ML 2-in-1-tyyliin
Koko: sattui vähän liian pieni, n. 35-36 olettaisin
Kenelle: varastoidaan mahdollista myöhempää käyttöä varten, kuopuksen jalka kasvaa kuitenkin joskus näihin sopivaksi.
Muuta: Autoiluneule pääsiäiseltä. Piti tulla vähän isommat, mutta autosta löytyi mittanauhaksi vain jääraapan laita, eikä se oikein toiminut mittana, ja toisaalta kuvittelin, ettei lanka riitä loppuun saakka. Nyt tuo riemunkirjavanlevoton Nalle C. on kokonaan loppunut varastostani.
Muistaako kukaan enää mainintaa haisevasta huivista? Seuraavalla kerralla sitten. Tekeillä on myös sinisukat esikoisen opelle, ja mielessä itää myös kirjoneulesukat (!!!) eräisiin aikuisiin jalkoihin kiitokseksi parista viime vuodesta. Kesken on Noro-projektikin, jossa vaa'an patterointi ja tekeillä olevien kappaleiden punnitus antoi hiukan lisää uskoa siihen, että lanka saattaa vaikka riittääkin.
Ja käytiinhän sitä viikonloppuna vielä jääkiekkoreissussa. Pojat saivat Oulussa palautukset maan pinnalle Kärppien valkoiselta (6-0) ja mustalta (11-1) E98-joukkueelta. Ketään eivät jääneet tappiot harmittamaan, ja minäkin ehdin pikaisesti tapaamaan ystävääni kaupungilla. Olisikohan kiekkokausi nyt ohi lopullisesti?
---
Olen tehnyt jämälangoista sukkia ennenkin, mutta varsinainen tajunnanräjäyttäjä oli oppia neulomaan raitasukkia spiraalina. Tällä tavoin jopa hirvittävinkin pätkärääkätty lanka saattaa alkaa käyttäytyä hillitysti, kun yhdistää langan lähes yksivärisiin samansävyisiin lankoihin. Näissä lahjaksi aiotuissa sukissa on käytetty kuusi eri jämälankakerää liki viimeistä senttiä myöten.
Malli: Muistuttaa kovasti Stashbuster spirals-sukkia (ravlink), mutta oikeastaan tekniikka on Grumperinalta ja toteutus omasta päästä. 56 s aloituksessa, sileä ranskalainen kantapää. Nauhakavennus kärjessä, silmukoitu kiinni.
Lanka ja menekki: kuusi eri jämäkerää Nalle Coloria, Maijaa ja Elisa Megasport Degradea, yht. 79 g
Puikot: 2,5 mm ML sukka kerrallaan
Koko: n. 38 toivottavasti
Kenelle: kuopuksen hoitajalle
Muuta: Rakastan kutoa näitä ohuita raitoja spiraalina, mutta valitettavasti magiclooppaus 2-in-1-tyylillä on mahdotonta, langat sotkeentuvat. Yritin kyllä varsien puoliväliin asti, mutta sitten meni hermot. Hirveinkin pätkärääkätty alkaa näyttää lähestulkoon hyvältä yhdistettynä saman väriperheen sävyihin- tai kunhan on jotain yksiväristä kaveriksi. Tällä tyylillä voi myös käyttää jämälangat viimeistä senttiä myöten. Toivottavasti saaja arvostaa värimaailmaa- sen olen päätellyt hänen vaatetuksestaan. Olisin halunnut pitää nämä itse, mutta teen itselleni joskus ihan omat raitasukkaset. Nämä ovat ihan tarkoituksella hippusen liian pienet minun suoräpylöihini. Ei tule kiusausta pitää sukkia itse.
Nämä sukat valmistuivat ennen kuin raidalliset kaverinsa.
Malli: perussukka omasta päästä, 56 s alussa, sileä ranskalainen kantapää ja nauhakavennus kärjessä, silmukoitu kiinni
Lanka ja menekki: Nalle Colori harmaa ja klovninyökkäys yht. 70 g
Puikot: 2,5 mm ML 2-in-1-tyyliin
Koko: sattui vähän liian pieni, n. 35-36 olettaisin
Kenelle: varastoidaan mahdollista myöhempää käyttöä varten, kuopuksen jalka kasvaa kuitenkin joskus näihin sopivaksi.
Muuta: Autoiluneule pääsiäiseltä. Piti tulla vähän isommat, mutta autosta löytyi mittanauhaksi vain jääraapan laita, eikä se oikein toiminut mittana, ja toisaalta kuvittelin, ettei lanka riitä loppuun saakka. Nyt tuo riemunkirjavanlevoton Nalle C. on kokonaan loppunut varastostani.
Muistaako kukaan enää mainintaa haisevasta huivista? Seuraavalla kerralla sitten. Tekeillä on myös sinisukat esikoisen opelle, ja mielessä itää myös kirjoneulesukat (!!!) eräisiin aikuisiin jalkoihin kiitokseksi parista viime vuodesta. Kesken on Noro-projektikin, jossa vaa'an patterointi ja tekeillä olevien kappaleiden punnitus antoi hiukan lisää uskoa siihen, että lanka saattaa vaikka riittääkin.
Ja käytiinhän sitä viikonloppuna vielä jääkiekkoreissussa. Pojat saivat Oulussa palautukset maan pinnalle Kärppien valkoiselta (6-0) ja mustalta (11-1) E98-joukkueelta. Ketään eivät jääneet tappiot harmittamaan, ja minäkin ehdin pikaisesti tapaamaan ystävääni kaupungilla. Olisikohan kiekkokausi nyt ohi lopullisesti?
perjantai 17. huhtikuuta 2009
Ei onnistu
Nettiyhteyden kanssa on ollut melkoisia ongelmia. Esitin jo palveluntarjoajalle, että yhteys toimii niin huonosti, ettemme me varmaankaan pysty edes heidän laskujaan maksamaan.
Nyt nyppii eniten, että kuvien lataaminen ei onnistu. Ei tänne eikä flickriin. Se kestää ruokottoman kauan eikä valmista tule sittenkään. Yhteys ilmeisesti jossain välissä menee aina poikki, tai koneen asetuksia on muutettu eikä minulle ole kerrottu.
Bloggaa tässä sitten mistään, kun kuvat eivät siirry. Mur.
Nyt nyppii eniten, että kuvien lataaminen ei onnistu. Ei tänne eikä flickriin. Se kestää ruokottoman kauan eikä valmista tule sittenkään. Yhteys ilmeisesti jossain välissä menee aina poikki, tai koneen asetuksia on muutettu eikä minulle ole kerrottu.
Bloggaa tässä sitten mistään, kun kuvat eivät siirry. Mur.
keskiviikko 15. huhtikuuta 2009
Pääsiäisen jälkeen
Koeneulontaprojekti on ollut hetken telakalla, sillä tuli yhtäkkinen pakottava tarve väsätä jämälankasukkia. Olisi hirmuinen hinku tehdä lisää sukkia lahjatarkoituksiin, mutta toisaalta koeneulontahanke on kesken ja se on tehtävä loppuun. Pelkään, ettei lanka riitä, sillä kaikesta huolimatta en saa pyörönä tiheyttä kohdalleen- teen liian tiukkaa. Olen aloittanut jo kerran alusta, ja nähtävästi on taas purettava ja aloitettava kolmannen kerran. Ärrh. Vai vaihdanko vain kylmästi puikkokokoa noin vain kesken kaiken ja toivon parasta?
Kaikenlaista muutakin kuuluu. Tarvitsisin sukkakirjojani, mutta ne ovat edelleen Siellä Jossakin, johon ne ennen muuttoa pakkasin (ts. jossakin lukuisista kirjalaatikoistani, jotka ovat purkamatta). Muutamme kesällä uudelleen, joten nähtävästi tällä välin neulon sitten netin ilmaisohjeista, jos sukkaohjeita tarvitsen.
Harrastimme kotimaanmatkailua puolison kanssa lankalauantaina. Veimme lapset mummoloihin (juu, toinen toiseen ja toinen toiseen, eivätpähän ainakaan pystyneet tappelemaan keskenään) ja kävimme päiväseltään Lapin pääkaupunkia katsomassa. Yhtä pikavisiittiä vuodelta 1983 lukuunottamatta en ole koskaan käynyt niin pohjoisessa. Tykkäsin maisemista. Ranualta ostimme kassillisen karkkia paluumatkalla.
Ensi viikonloppuna vuorossa on jälleen jääkiekkoa, vaikka kauden piti jo olla ohi. Joukkue sai kutsun Ouluun pelaamaan Kärppien E2-joukkueita vastaan.
Taidan tästä lähteä kaupungille ja käydä pitkästä aikaa kirppiksellä muiden asioiden hoitamisen ohessa. Pitäisi varmaan myöskin varata kirppikseltä pöytä ja myydä pois pieneksi käyneitä lastenvaatteita ym. tarpeetonta, mutta käyn haistelemassa markkinoita ensin.
Seuraavassa osassa mahdollisesti tulossa: Haiseva huivi ja kuinka käytetään klovinoksennus-pätkärääkätty Nalle viimeistä metriä myöten loppuun ilman migreenikohtausta.
Kaikenlaista muutakin kuuluu. Tarvitsisin sukkakirjojani, mutta ne ovat edelleen Siellä Jossakin, johon ne ennen muuttoa pakkasin (ts. jossakin lukuisista kirjalaatikoistani, jotka ovat purkamatta). Muutamme kesällä uudelleen, joten nähtävästi tällä välin neulon sitten netin ilmaisohjeista, jos sukkaohjeita tarvitsen.
Harrastimme kotimaanmatkailua puolison kanssa lankalauantaina. Veimme lapset mummoloihin (juu, toinen toiseen ja toinen toiseen, eivätpähän ainakaan pystyneet tappelemaan keskenään) ja kävimme päiväseltään Lapin pääkaupunkia katsomassa. Yhtä pikavisiittiä vuodelta 1983 lukuunottamatta en ole koskaan käynyt niin pohjoisessa. Tykkäsin maisemista. Ranualta ostimme kassillisen karkkia paluumatkalla.
Ensi viikonloppuna vuorossa on jälleen jääkiekkoa, vaikka kauden piti jo olla ohi. Joukkue sai kutsun Ouluun pelaamaan Kärppien E2-joukkueita vastaan.
Taidan tästä lähteä kaupungille ja käydä pitkästä aikaa kirppiksellä muiden asioiden hoitamisen ohessa. Pitäisi varmaan myöskin varata kirppikseltä pöytä ja myydä pois pieneksi käyneitä lastenvaatteita ym. tarpeetonta, mutta käyn haistelemassa markkinoita ensin.
Seuraavassa osassa mahdollisesti tulossa: Haiseva huivi ja kuinka käytetään klovinoksennus-pätkärääkätty Nalle viimeistä metriä myöten loppuun ilman migreenikohtausta.
maanantai 6. huhtikuuta 2009
Kiekkokauden päättyessä
Nyt en kirjoita neulomisesta mitään (joo, en ole saanut mitään aikaiseksi, Norojutska on menossa vähän pidemmällä kuin viimeksi), vaan junnukiekosta. Olette vapaita siirtymään muualle, mikäli aihe herättää vilunväristyksiä (juu, jäähalleissa on aika kylmä).
Juniorijääkiekkoa harrastetaan usein seuroissa niin, että innokkaat pojat pelaavat ja osa isistä valmentaa. Niin meilläkin. Pitäisi muistaa, että kyse on lopultakin lapsen harrastuksesta, eikä aikuisen pätemisen paikasta. Pelaajat ovat lapsia siellä toisessakin vaihtoaitiossa.
Jääkiekko on fyysinen peli, vaikka vielä nämä pikkupojat eivät saa taklata (ensi vuonna saavat, mutta onkohan se pelkästään iloinen asia?). Jokainen touhussa mukana oleva vanhempi voi kysyä itseltään, miltä minusta tuntuu, jos minun lapseni jää jäähän makaamaan? Voi myös kysyä itseltään, haluanko minä olla sen pojan vanhempi, joka tahallaan tai vahingossa aiheuttaa vastustajan pelaajan loukkaantumisen? Jäällä on säännöt, joiden mukaan pelataan. Asiaa ei paljon auta, jos valmentajavanhempi selittelee lapsensa viattomaksi koko tilanteeseen, kääntää mustan valkoiseksi. Jos esimerkiksi poikittainen maila on säännöissä kielletty ja kaveri lentää kuin märkä pyyhe jäähän, vikaa on jossain muualla kuin siinä, että tyyppejä on opetettu sukeltamaan ja filmaamaan. Vikaa on siinä päässä, joka tekee sääntörikkomuksen. Piste.
Meillä vanhemmilla on vastuu lapsen käyttäytymisestä jäälläkin. Tunteiden pitäisi olla hallinnassa niin jäällä kuin valmentajilla vaihtoaitiossa.
Joo, oltiin turnauksessa viikonloppuna. Minun pojalleni ei käynyt kuinkaan, mutta pari tapausta katsomosta nähtynä veti hiljaiseksi loppuottelussa. Nämä ovat 11-vuotiaita, herran tähden. Niillä pitäisi olla jäällä kivaa eikä ketään pitäisi taluttaa pois kentältä.
Pojat tulivat turnauksessa toiseksi, mutta voisi vielä sitäkin kysyä, olisiko loppuottelu päättynyt toisin ilman yhtä täysin turhaa sääntöjenvastaista temppua, jonka seurauksena muu joukkue pelasi 5 minuuttia alivoimaa?
Juniorijääkiekkoa harrastetaan usein seuroissa niin, että innokkaat pojat pelaavat ja osa isistä valmentaa. Niin meilläkin. Pitäisi muistaa, että kyse on lopultakin lapsen harrastuksesta, eikä aikuisen pätemisen paikasta. Pelaajat ovat lapsia siellä toisessakin vaihtoaitiossa.
Jääkiekko on fyysinen peli, vaikka vielä nämä pikkupojat eivät saa taklata (ensi vuonna saavat, mutta onkohan se pelkästään iloinen asia?). Jokainen touhussa mukana oleva vanhempi voi kysyä itseltään, miltä minusta tuntuu, jos minun lapseni jää jäähän makaamaan? Voi myös kysyä itseltään, haluanko minä olla sen pojan vanhempi, joka tahallaan tai vahingossa aiheuttaa vastustajan pelaajan loukkaantumisen? Jäällä on säännöt, joiden mukaan pelataan. Asiaa ei paljon auta, jos valmentajavanhempi selittelee lapsensa viattomaksi koko tilanteeseen, kääntää mustan valkoiseksi. Jos esimerkiksi poikittainen maila on säännöissä kielletty ja kaveri lentää kuin märkä pyyhe jäähän, vikaa on jossain muualla kuin siinä, että tyyppejä on opetettu sukeltamaan ja filmaamaan. Vikaa on siinä päässä, joka tekee sääntörikkomuksen. Piste.
Meillä vanhemmilla on vastuu lapsen käyttäytymisestä jäälläkin. Tunteiden pitäisi olla hallinnassa niin jäällä kuin valmentajilla vaihtoaitiossa.
Joo, oltiin turnauksessa viikonloppuna. Minun pojalleni ei käynyt kuinkaan, mutta pari tapausta katsomosta nähtynä veti hiljaiseksi loppuottelussa. Nämä ovat 11-vuotiaita, herran tähden. Niillä pitäisi olla jäällä kivaa eikä ketään pitäisi taluttaa pois kentältä.
Pojat tulivat turnauksessa toiseksi, mutta voisi vielä sitäkin kysyä, olisiko loppuottelu päättynyt toisin ilman yhtä täysin turhaa sääntöjenvastaista temppua, jonka seurauksena muu joukkue pelasi 5 minuuttia alivoimaa?
tiistai 31. maaliskuuta 2009
Salaisuus paljastui...
Tämä hölmö ei lue kaikkia sähköpostejaan ajallaan. Salainen Ravelry-ystäväni oli lähettänyt paljastusviestin jo aikoja sitten ns. "varasto-osoitteeseeni" (gmailissa on tilaa pitää vaikka ... liitetiedostovarastoa?). Muistin tänä aamuna lukea gmailini pitkästä aikaa. Siellä olivat ohjeet, jotka tulivat jo paperisina, pdf-muotoisina. Suuret kiitokset Sammalle paketista vielä kerran! Paketti oli nimensä veroisesti Hyvää ja Kaunista, ihana!
Perustin itselleni ikioman sukkaklubin ja tilasin Englannista sukkalankaa ja sukkakirjan.
Perustin itselleni ikioman sukkaklubin ja tilasin Englannista sukkalankaa ja sukkakirjan.
maanantai 30. maaliskuuta 2009
Tärähtänyttä
Olen päässyt neulomaan Noro Kureyonista jotain suurempaa kuin pipoa. Tämä on kokeellista neulontaa ja tavoitteena on siisteys kaikin puolin.
Kuva on luonnonvaloisa ja tärähtänyt, värit todellisuudessa syvempiä kuin kuvassa
Malli: ?
Suunnittelija: ?
Lanka ja menekki: Noro Kureyon 201, n. 500 g (neulottuna lähes 200 g)
Puikot: Knit Picks metalliset vaihtopääpyöröt 4,0 mm & 80 cm kaapeli
Kenelle: teinille (160 cm)
Tiheys: 17 s * 28 krs (10 cm * 10 cm)
Muuta: Mallitilkku valehteli korvat heiluen ja jouduin aloittamaan työn kerran alusta saavuttaakseni ohjeessa halutun tiheyden. Kureyonia on kiva neuloa, mutta se ei jousta yhtään. Nurjaamiseen piti keksiä uusia temppuja, jotta tiheys pysyisi halutunlaisena- kiedon lankaa vasemman käden sormien lomitse ja lopulta pikkurillin ympäri. Jokaisessa aloittamassani kerässä on ollut tähän saakka yksi solmu, mutta värit ovat jatkuneet solmukohdassa suunnilleen järkevästi.
Muuta en ole tehnytkään (paitsi myynyt kahvia ja makkaraa jäähallilla, tehnyt kotitöitä ja murehtinut kaikenlaista). Kevätpäiväntasaushuivi odottaa edelleen pingottajaansa. No, ensi viikosta lähtien on enemmän aikaa tehdä juttuja ja suunnitella tulevaisuutta.
Huivinneulojat huom! Tällaiseen voi ilmoittautua.
Kuva on luonnonvaloisa ja tärähtänyt, värit todellisuudessa syvempiä kuin kuvassaMalli: ?
Suunnittelija: ?
Lanka ja menekki: Noro Kureyon 201, n. 500 g (neulottuna lähes 200 g)
Puikot: Knit Picks metalliset vaihtopääpyöröt 4,0 mm & 80 cm kaapeli
Kenelle: teinille (160 cm)
Tiheys: 17 s * 28 krs (10 cm * 10 cm)
Muuta: Mallitilkku valehteli korvat heiluen ja jouduin aloittamaan työn kerran alusta saavuttaakseni ohjeessa halutun tiheyden. Kureyonia on kiva neuloa, mutta se ei jousta yhtään. Nurjaamiseen piti keksiä uusia temppuja, jotta tiheys pysyisi halutunlaisena- kiedon lankaa vasemman käden sormien lomitse ja lopulta pikkurillin ympäri. Jokaisessa aloittamassani kerässä on ollut tähän saakka yksi solmu, mutta värit ovat jatkuneet solmukohdassa suunnilleen järkevästi.
Muuta en ole tehnytkään (paitsi myynyt kahvia ja makkaraa jäähallilla, tehnyt kotitöitä ja murehtinut kaikenlaista). Kevätpäiväntasaushuivi odottaa edelleen pingottajaansa. No, ensi viikosta lähtien on enemmän aikaa tehdä juttuja ja suunnitella tulevaisuutta.
Huivinneulojat huom! Tällaiseen voi ilmoittautua.
tiistai 24. maaliskuuta 2009
Postia Kanadasta - Mail from Canada
Rav-ystäväni Shirleyn kanssa vaihdeltiin taas paketteja. Tämä tuli vanhaan osoitteeseen jo viikko sitten maanantaina, mutta vasta nyt tästä ehdin kertomaan. Paketissa oli vaikka mitä! Shelridge Farmin Soft Touch Ultra-lankaa 2 vyyhtiä melkein Kanadan lipun väreissä (seassa oli hippunen vaaleansinistä), iso vyyhti Shirleyn itsensä kehräämää fingering weight- merinoa hennon vaaleankeltavihertävänä - kuva ei todellakaan tee oikeutta kauniille värille! Paketista löytyi Patonsin Kroy Socks-sukkalankaa ja Prince Edwardin saaren MacAuslandin villalankaa, joka on värjätty juurilla (oikealla). Paketissa oli myös neulelehtiä (Interweave Felt ja KnitSimple), ja kirja, jota olen hinkunut jo jonkun aikaa: Knitting Socks with Handpainted Yarn. Kortin välissä oli kaunis virkattu lumihiutale. Pojalle oli sujautettu mukaan jääkiekkolehti. Ihana paketti, kiitos Shirleylle!
I swapped packages again with my Rav friend Shirley. On Monday last week Shirley's package arrived! The package was so lovely! Two skeins of Shelridge Farm Soft Touch Ultra in Canadian flag colors (with a hint of light blue), a big skein of Shirley's own handspun fingering weight merino yarn in light green-yellow shade. The pic won't do justice for the adorable yarn and its color. In the package there were also Parons Kroy sock yarn in my kind of colors and some MacAusland woollen yarn from PEI. This yarn has been dyed with beets (on the right). Shirley also sent some knitting mags, Interweave Felt and KnitSimple, and a book I have been wanting for a while: Knitting Socks with Handpainted Yarn. The crocheted snowflake was in the card. For the son there was an ice hockey magazine. A lovely package, thank you, Shirley! I sent some Evilla 8/2 art yarn, some Kainuunharmas fiber for spinning, mitten patterns and some Finnish treats to Shirley.
Shirleylle lähti Evillan lankavyyhti, Utunan Kainuunharmas-topseja kehrättäväksi, suklaata ja muita nameja, lapasohjeita ja Marimekon kahviliinoja.
Suomalaisneulojien Ravelry-vaihdon pakettini oli saavuttanut määränpäänsä. Utunan lankaa, norjalaisia kirjoneuleohjeita (kiitos Trondheimiin!), It itches-kirja, silmukkamerkit ja suklaa menivät Neulojan nurkkakuntaan.
Muutto on periaatteessa takanapäin, mutta uusi, pienempi koti ei ole vielä läheskään järjestyksessä. Aikamoinen työ oli tyhjentää ja siivota talo, enkä muutamaan viikkoon ole ehtinyt neulomaan mitään. Nyt teen kuitenkin paluuta harrastukseen, ja Kevätpäiväntasaushuivi on viimeinkin virkattavassa päättelykerroksessa menossa. En kylläkään vielä tiedä, missä sen pingottaisin, sillä vuodesohva varastoitiin muualle mahdollista myöhempää käyttöä varten. Ilmoittauduin myös koeneulomaan erään jutun, ja siitä tulee epäilemättä mielenkiintoista.
Pojan jääkiekkokausi alkaa olla paketissa. Pohjoisen aluesarjassa joukkueelle tuli hienosti neljäs sija (kolmas sija jäi vain kahden maalin päähän!) ja Savo-Karjalan aluesarjassa joukkue pelasi itsensä upeasti toiseksi.
Harmittaa, että jätin Titityyn sukkaklubin väliin. Ensimmäinen lähetys näytti aivan ihanalta.
Uusi Ulla on ilmestynyt. Sukkia voi käyttää paitsi oikein, myös nurin.
I swapped packages again with my Rav friend Shirley. On Monday last week Shirley's package arrived! The package was so lovely! Two skeins of Shelridge Farm Soft Touch Ultra in Canadian flag colors (with a hint of light blue), a big skein of Shirley's own handspun fingering weight merino yarn in light green-yellow shade. The pic won't do justice for the adorable yarn and its color. In the package there were also Parons Kroy sock yarn in my kind of colors and some MacAusland woollen yarn from PEI. This yarn has been dyed with beets (on the right). Shirley also sent some knitting mags, Interweave Felt and KnitSimple, and a book I have been wanting for a while: Knitting Socks with Handpainted Yarn. The crocheted snowflake was in the card. For the son there was an ice hockey magazine. A lovely package, thank you, Shirley! I sent some Evilla 8/2 art yarn, some Kainuunharmas fiber for spinning, mitten patterns and some Finnish treats to Shirley.
Shirleylle lähti Evillan lankavyyhti, Utunan Kainuunharmas-topseja kehrättäväksi, suklaata ja muita nameja, lapasohjeita ja Marimekon kahviliinoja.
Suomalaisneulojien Ravelry-vaihdon pakettini oli saavuttanut määränpäänsä. Utunan lankaa, norjalaisia kirjoneuleohjeita (kiitos Trondheimiin!), It itches-kirja, silmukkamerkit ja suklaa menivät Neulojan nurkkakuntaan.
Muutto on periaatteessa takanapäin, mutta uusi, pienempi koti ei ole vielä läheskään järjestyksessä. Aikamoinen työ oli tyhjentää ja siivota talo, enkä muutamaan viikkoon ole ehtinyt neulomaan mitään. Nyt teen kuitenkin paluuta harrastukseen, ja Kevätpäiväntasaushuivi on viimeinkin virkattavassa päättelykerroksessa menossa. En kylläkään vielä tiedä, missä sen pingottaisin, sillä vuodesohva varastoitiin muualle mahdollista myöhempää käyttöä varten. Ilmoittauduin myös koeneulomaan erään jutun, ja siitä tulee epäilemättä mielenkiintoista.
Pojan jääkiekkokausi alkaa olla paketissa. Pohjoisen aluesarjassa joukkueelle tuli hienosti neljäs sija (kolmas sija jäi vain kahden maalin päähän!) ja Savo-Karjalan aluesarjassa joukkue pelasi itsensä upeasti toiseksi.
Harmittaa, että jätin Titityyn sukkaklubin väliin. Ensimmäinen lähetys näytti aivan ihanalta.
Uusi Ulla on ilmestynyt. Sukkia voi käyttää paitsi oikein, myös nurin.
torstai 12. maaliskuuta 2009
Muu elämä
Kiitos Pikkumyylle blogivoittopaketista. Kuvaa ei nyt ole tarjolla, sillä kamera on paikassa X ja paketti on paikassa Y. Paketista kuitenkin löytyi kaksi Regia Bamboo color-sukkalankakerää (pdf) kivan värisenä ja Pandan lakritsisuklaita. Oletteko muuten koskaan kokeilleet syödä lakritsia ja suklaata yhtaikaa? Se on tosi hyvää! Kiitos Pikkumyylle!
Me tosiaan muutamme, ja siinä on ihan hirveä työ. Meillä on ihan selvästi liikaa kaikkea. Eikä tässä ole oikein ehtinyt istahtaa neulomaankaan, sen sijaan tavaroiden kantaminen ja jokapäiväisten ruoanlaitto- ym. ongelmien ratkominen on muodostunut harrastukseksi, jota en ihan hauskaksi nimittäisi.
Me tosiaan muutamme, ja siinä on ihan hirveä työ. Meillä on ihan selvästi liikaa kaikkea. Eikä tässä ole oikein ehtinyt istahtaa neulomaankaan, sen sijaan tavaroiden kantaminen ja jokapäiväisten ruoanlaitto- ym. ongelmien ratkominen on muodostunut harrastukseksi, jota en ihan hauskaksi nimittäisi.
torstai 5. maaliskuuta 2009
Hyvää ja Kaunista
Finnish Knitters-ryhmässä Ravelryssä on meneillään salainen vaihto. Yllätys oli suurensuuri, kun jo eilen sain omalta salaiselta ystävältäni postia. Eilen en ehtinyt kuvaamaan valoisan aikaan, ja ilta menikin kotitöissä ja ajellessa jäähallin ja kodin väliä. En enää muista, mitä kaikkea kirjoittelin vaihtokyselyyn, mutta parini oli lukenut sen tarkkaan, rivien välitkin.
Syreeni kukkii.
Paketista paljastui Hyvää ja Kaunista- lankaa Ilun ihan minua varten värjäämänä. Lankaa on 100 g ja 1200 m, ja siinä on 70% baby alpacaa, 20% silkkiä ja 10 % kashmiria. Se on i-ha-naa! Väri on upea sekoitus punaisia, tummaa ja vaaleaa, ja kultaan taittuvaa ruskeaa. Sanoinko jo, että lanka on ihanaa? No, se on.
Lisäksi paketissa oli uusia m&m-suklaita, Regian sukkajarruja, pieni söpö lankanukke kiinnitettäväksi maskotiksi johonkin, kauniita silmukkamerkkejä ja neljä huiviohjetta! Laminarian ja Swallowtail Shawlin olen viime vuonna tehnyt, mutta molemmat olivat niin kiinnostavia neuloa, että varmaankin teen joskus ne uudelleen. Mutta sen sijaan Lacewing shawl on uusi tuttavuus ja ohjetta lukiessani arvelen, että siinä on muotoilut olkapäillä. Kiinnostuin, em. lankakin ehkä riittäisi siihen. Harkintaan! Toinen malli, Seraphim Shawl, on yksinkertaisempi, ja lanka voisi sopia siihenkin erinomaisesti. Vaikea valita!
Salaiselle ystävälleni suuret kiitokset! Paketti oli ihanasti yllätyksellinen ja ajatuksella koottu. En vielä tiedä, kuka olet, vaikka olen yrittänytkin kovasti tehdä salapoliisintöitä...
Oma vaihtopakettini on pientä viilausta vaille valmis, ja saan sen toivottavasti matkaan ensi viikolla. Edessä on kiireiset 2-3 viikkoa, sillä me muutamme.
Langalle nimensä antaaneen laulun sanoja hakiessani huomasin uutisen, joka pisti vähän innostumaan. Olisikohan jälleen mahdollisuus nähdä Kolmas Nainen livenä ensi kesänä? Vaikka voin minä käydä Hehkumonkin keikoilla, se on jotenkin kultturellimpaa... jos niitä vain olisi tarjolla.
Syreeni kukkii.Paketista paljastui Hyvää ja Kaunista- lankaa Ilun ihan minua varten värjäämänä. Lankaa on 100 g ja 1200 m, ja siinä on 70% baby alpacaa, 20% silkkiä ja 10 % kashmiria. Se on i-ha-naa! Väri on upea sekoitus punaisia, tummaa ja vaaleaa, ja kultaan taittuvaa ruskeaa. Sanoinko jo, että lanka on ihanaa? No, se on.
Lisäksi paketissa oli uusia m&m-suklaita, Regian sukkajarruja, pieni söpö lankanukke kiinnitettäväksi maskotiksi johonkin, kauniita silmukkamerkkejä ja neljä huiviohjetta! Laminarian ja Swallowtail Shawlin olen viime vuonna tehnyt, mutta molemmat olivat niin kiinnostavia neuloa, että varmaankin teen joskus ne uudelleen. Mutta sen sijaan Lacewing shawl on uusi tuttavuus ja ohjetta lukiessani arvelen, että siinä on muotoilut olkapäillä. Kiinnostuin, em. lankakin ehkä riittäisi siihen. Harkintaan! Toinen malli, Seraphim Shawl, on yksinkertaisempi, ja lanka voisi sopia siihenkin erinomaisesti. Vaikea valita!
Salaiselle ystävälleni suuret kiitokset! Paketti oli ihanasti yllätyksellinen ja ajatuksella koottu. En vielä tiedä, kuka olet, vaikka olen yrittänytkin kovasti tehdä salapoliisintöitä...
Oma vaihtopakettini on pientä viilausta vaille valmis, ja saan sen toivottavasti matkaan ensi viikolla. Edessä on kiireiset 2-3 viikkoa, sillä me muutamme.
Langalle nimensä antaaneen laulun sanoja hakiessani huomasin uutisen, joka pisti vähän innostumaan. Olisikohan jälleen mahdollisuus nähdä Kolmas Nainen livenä ensi kesänä? Vaikka voin minä käydä Hehkumonkin keikoilla, se on jotenkin kultturellimpaa... jos niitä vain olisi tarjolla.
maanantai 2. maaliskuuta 2009
Ihan vähän vaan
Nyt luulisi riittävän lanka Kevätpäiväntasaushuivin loppuun. Tapasin Tarjan kaupungilla, ja hänellä ihan vähän vaan oikeaa lankaa mukana. Luulen silti, että vastaanottamani 71 grammaa riittää ihan kirkkaasti huivin lopettamiseen. Kiitti, Tarja! Ensi kerralla sitten ne kahvit? Sain vyyhdin hyvin selviteltyä, vaikka en käyttänytkään muita apuvälineitä kuin nojatuolin käsinojaa.
Kävin juomassa pullakahvit, pitkästyttämässä esikoisen puolikuoliaaksi ja ostamassa ihan vähän vaan sukkalankaa Neulovasta Lankakerästä, jossa oli tänään avajaiset. Synttärilahjaksi itselle vaikka, seliseli.
Täytynee alkaa taas puuhamaan kotitöitä. Pitää uudelleen käydä kierrätyskeskuksessa epämääräisen ja meille tarpeettoman tavaralastin kanssa. Aamulla en mahtunut sen pihaan autolla. Muutkin siivoavat?
Kävin juomassa pullakahvit, pitkästyttämässä esikoisen puolikuoliaaksi ja ostamassa ihan vähän vaan sukkalankaa Neulovasta Lankakerästä, jossa oli tänään avajaiset. Synttärilahjaksi itselle vaikka, seliseli.
Täytynee alkaa taas puuhamaan kotitöitä. Pitää uudelleen käydä kierrätyskeskuksessa epämääräisen ja meille tarpeettoman tavaralastin kanssa. Aamulla en mahtunut sen pihaan autolla. Muutkin siivoavat?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)