Harmaata

Ei vieläkään talvea näkyvissä. Maisema on harmaa, lämpötila pyörii nollassa ja räntää sataa. Palelen sisällä ja ulkona. Epävuodenaika. En muista, milloin aurinko viimeksi näyttäytyi. Siitä täytyy olla aikaa. Kuvissa on todisteita siitä, että syksyllä oli aurinkoisiakin päiviä.


Olen aloitellut päiväelämääni jotain uutta ja olen ollut väsynyt. Olen neulonut kasan puuvillaa tiskiräteiksi, ja vielä teen yhden tai kaksi rättiä lisää, jonka jälkeen lanka toivottavasti loppuu.


Aloittelin myös ensimmäisiä Villatiainen*-sukkiani, joista ei ehkä tule mielivärisiäni, mutta tutustun lankaan empiirisesti sen sijaan, että vain ihailisin kauniita vyyhtejä (joita on kerääntynyt kaappiini parven verran). Neulottunakin lanka vaikuttaa toistaiseksi lupaavalta, vaikka sillä ehkä onkin vähän taipumusta halkeilla. Yritän nyt 64 s:lla ja 2,25 mm ML:lla saada aikaan sukat. Haluaisin lopputulokseen selkeitä raitoja, mutta nyt värit näyttävät menevän spiraaliksi. Ehkä silmukkamäärän pitäisi olla vähän pienempi, jotta langan tumma kohta siirtyisi nopeammin eteenpäin... Ehkä puran ja aloitan alusta, ehkä en.

En ole jaksanut ajatella joululahjoja vielä lainkaan. Tänä vuonna itsetehdyt lahjat jäänevät väliin: olen muuttunut niin hitaaksi toteuttamaan suunnitelmiani, että en vain ehdi enää.



*Saksaksi Die Wollmeise